Kuinka sinua tullaan muistelemaan hautajaisissasi?

Kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Quentin L. Cookin artikkelista

Kuva

Quentin L. Cook

Kuva

roses

David Brooks kehitteli pääkirjoituksessa nimeltä ”Moraalinen toivelista” ajatuksen, että on ”kahdenlaisia hyveitä – ansioluettelohyveitä ja muistopuhehyveitä. Ansioluettelohyveet ovat taitoja, joita tuot työmarkkinoille. Muistopuhehyveet ovat niitä, joista puhutaan hautajaisissasi.”

Brooks päätteli aivan oikein, että muistopuhehyveet ovat paljon tärkeämpiä. Oivalsin tämän erään kokemuksen ansiosta, jonka sain ollessani puolivälissä kolmeakymmentä ja jolla oli minuun syvällinen vaikutus. Siihen liittyivät kahden hyvän miehen hautajaiset, jotka pidettiin vain muutaman päivän välein. – –

Olen päättänyt käyttää toisesta miehestä nimitystä Rikas ja toisesta Uskollinen. – –

Rikas

Rikas tuli erittäin hyvin toimeen kaikkien kanssa ja välitti ihmisistä paljon.
Hänellä oli suuret tulot, ja hän asui suuressa kauniissa kodissa, joka sijaitsi avaralla tontilla.
Hänen perheeseen liittyvät valintansa ja vaikutuksensa lapsiinsa keskittyivät lähes yksinomaan koulutukseen ja työuraan.
Rikkaasta ja hänen vaimostaan tuli vähemmän aktiivisia.
He olivat enimmäkseen mukana seurapiireissä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Rikas tunnettiin lisäksi rehellisyydestään, nuhteettomuudestaan ja hyvästä tahdostaan kaikissa niissä tehtävissä, joita hänellä oli.
Hänen hautajaisensa – – olivat kaiken kaikkiaan murheelliset hautajaiset. Rikkaan elämä perustui miltei kokonaan ansioluettelohyveisiin.

Uskollinen

Uskollinen meni naimisiin neitosen kanssa, joka oli kirkossa täysin aktiivinen.
Hänen pieni liikeyrityksensä paloi, ja hän menetti kaiken.
Hän perusti myöhemmin pienen yrityksen mutta pystyi hädin tuskin suorittamaan vaaditut maksunsa.
Hänellä oli pieni mutta ihan kelvollinen koti.
Hän palveli tehtävissä, joihin hänet kutsuttiin, usein opettajana, kävi säännöllisesti temppelissä ja oli uskollinen pappeudenhaltija.
Hänellä oli lämpimät suhteet etenkin suureen perheeseensä ja moniin lastenlapsiinsa.
Jäätyään eläkkeelle hän palveli lähetystyössä yhdessä vaimonsa kanssa.
Uskollisen hautajaiset olivat suuret ja ilontäyteiset. Puheissa kerrottiin hänen luonteestaan, ystävällisyydestään, välittämisestään sekä uskostaan ja rakkaudestaan Herraa Jeesusta Kristusta kohtaan.

Kaikkein tärkeintä juuri kuvailemieni ihmisten elämässä on minulle se, että ymmärsin, että jokainen voi tehdä merkittävimmät valinnat – –. Vapahtajan, perheeni ja kirkon asettaminen etusijalle oli välttämätöntä. Sen tekeminen johtaisi hyvään elämään.