2014
Ahune a te Atua
Atete 2014


Parau poro‘i a te Peresideniraa Matamua, Atete 2014

Ahune a te Atua

Hōho’a
Peresideni Dieter F. Uchtdorf

Hoê vahine o Christa te io‘a, i te hoê taime ua rave oia i te ohipa na te hoê taiete na‘ina‘i hoo huero. Ua au roa oia i ta’na ohipa. Ua riro ei puna no te maereraa rahi i te mea e, hoê huero ha’iha’i tata‘itahi o ta’na i hoo, e riro mai ïa ei hoê ohipa semeio—ei taroti, ei pota papaa (chou), e oia’toa ei tumu aluna rahi.

Mea au roa na Christa e parahi i mua i ta’na roro uira no te rave i te mau aniraa e no te pahono i te mau uiraa. I te hoê râ mahana ua farii oia i te hoê mauruuru ore o tei faahiaoto ia’na.

« Aita te mau huero i tupu », te parau ïa a te hoani. « Ua hoo mai au i te reira e piti ava‘e i teie nei e aita hoê a‘e i tupu ».

« Ua tanu anei oe i te reira i roto i te repo maitai e ua navai anei ta oe horo‘araa i te pape e te maramarama mahana ? » Te uiraa ïa a Christa.

Ua pahono mai te hoani e « Aita, ua rave râ vau i ta’u tuhaa ». « Ua hoo mai au i te mau huero. I muri mai, e mea papû e tupu mai te reira ».

« Ua tanu râ oe i te reira ? »

« E hoa a‘e ra, aita. Te auraa ra, ia faareporepo vau i to’u na rima ».

Ua feruri o Christa i te reira e ua faaoti ia papa‘ihia te mau arata‘iraa no te tanuraa. Ua mana‘o oia e te arata‘iraa matamua oia ho‘i : « E mea ti‘a ia oe ia pee i te mau arata‘iraa no te tanuraa i te mau huero ia oteo mai ratou. Eita e ti‘a ia oe ia vaiiho noa i te reira i ni‘a i te pa‘epa‘e e ia tia‘i ia tupu mai ».

Aita i maoro roa, ua tae mai te tahi atu mauruuru ore i faahiaoto ia’na.

« Aita te mau huero i hotu mai », te parau ïa a te hoê hoani.

« Ua tanu anei oe i te reira i roto i te repo maitai ? » Pahono atura o Christa. « Ua nava‘i anei ta oe horo‘araa i te pape e te maramarama mahana ? »

« A, e, », parau onono atura te hoani. « Ua rave au i te reira mau mea atoa---mai tei parauhia i ni‘a i te puohu. Aita râ te reira i tupu ».

« Aita hoê noa a‘e ohipa i tupu ? Ua oteo anei te reira ? »

« Aita hoê a‘e ohipa i tupu », te parau ïa a te hoani. « Ua tanu vau i te reira mai tei faaitehia. Ua ti‘aturi au e roaa mai te mau tomati no te tamaaraa i te pô. I teie nei, aita roa vau i mauruuru ».

Na ô atura o Christa e, « Heru na ». « Te parau nei oe e ua tanu oe i te mau huero i teie mahana ? »

« Eiaha e haama’au ia oe », pahono atura te hoani. « Ua tanu vau i te reira hoê hopetoma i teie nei. Aita vau i tia‘i ia ite i te mau tomati i te mahana matamua ; ua faaoroma‘i au. E parau vau ia oe, e rave rahi mau pipiraa pape e te tia‘iraa i roto i te taime i muri iho e tae mai i teie nei ».

Ua ite a‘era o Christa e, titauhia ia’na ia tuu i te tahi atu arata‘iraa : « E pee teie mau huero i te mau ture o te ihiora. Mai te mea e tanu oe i te mau huero i te po‘ipo‘i e e tia‘i no te amu i te mau tomati i teie hepetoma i mua, e riro outou i te mauruuru ore. E mea ti‘a ia oe ia faaorama‘i e ia tia‘i ia rave te natura i ta’na ohipa i mua ia oe ».

Ua tupu maitai te mau mea atoa, a farii faahou ai o Christa i te hoê atu â mauruuru ore.

« Aita roa vau i mauruuru i ta outou huero », te haamataraa ïa te hoani i te parau. « Ua tanu maitai au i te reira mai tei faaitehia i ni‘a i te pu‘ohu. Ua horo‘a vau i te pape na ratou, ua ara e te vaira te maramarama o te mahana e ua tia‘i e tae roa i te hopea, ua horo‘a mai i te auhune ».

« E au ra e, ua rave oe i te mau mea atoa ma te afaro », te parau ïa a Christa

Ua pahono maira te hoani e « Mea maitai roa »,. « Tera râ e tutini [courgette] ïa tei roaa mai ia’u ! »

Pahono atura o Christa e, « Te faaite nei ta’u mau api parau e o teie ihoa te mau huero ta oe i ani mai ».

« Tera râ, aita vau i hinaaro i te tutini, hinaro vau i te mautini ! »

« Aita vau e taa ra ».

« Ua tanu vau i te mau huero i roto i ta’u aua mautini—taua â repo ra o tei horo‘a mai i te mautini i te matahiti i ma‘iri a‘e nei. Ua haapopou vau i te mau raau i te mau mahana atoa, ma te parau e, auê ia mautini nehenehe o te tupu mai. Tera râ, e ere te mautini rarahi, menemene, e te û pua tou tei roaa mai, e tutini matie roroa râ. E rave rahi tăne ! »

Ua ite a‘era o Christa e, aita te arata‘iraa e rava‘i, e mea ti‘a ia faahiti atoa hia i te hoê arata’iraa tumu : « Na te huero ta oe e tanu e te taime o te tanuraa e faataa mai te auhune ».

Te ture o te auhune

Ua haapii mai te aposetolo Paulo no ni‘a i te auhune a te Atua :

« Eiaha e vare, e ore te Atua e noaa i te haavare, o te taata e ueue ra, o ta’na â ïa e ooti mai.

« O te ueue i ta to’na ihora tino, o te pohe ta’na e noaa i te tino ra ; e o te ueue i ta te Varua ra, o te ora mure ore ta’na e noaa i te Varua ra.

« E eiaha tatou e rohirohi i te parau maitai, ei te tau mau ra hoi tatou e ooti ai ia ore tatou ia toaruaru » (Galatia 6:7–9).

I teie mau anotau api, ua horo‘a mai te Fatu ia tatou i te paari e te mana‘o hau atu no ni‘a i teie ture mure ore :

« Te vai nei te hoê ture, o tei faatumu-mau-roa-hia i roto i te ao ra hou roa te faatumuraa o teie nei ao, ei ni‘a iho i te reira te mau haamaitairaa atoa i faatumuhia’i—

« E ia noaa mai ia tatou te hoê haamaitairaa no ô mai na i te Atua ra, ua na roto ïa i te haapa‘oraa i taua ture i faatumuhia’i no te reira » (PH&PF 130:20–21).

Ta tatou e ueue, ta tatou ïa e ooti.

E mea hanahana mau te auhune a te Atua. No te feia tei faahanahana Ia’na, e tae mai Ta’na mau haamaitairaa, « e î te faito, e neneihia, e ueuehia, e manii noa’tu. … O taua faito hoi ta outou e faito ra, o te faito-faahou-hia mai ïa ta outou » (Luka 6:38).

Mai te mau huero o te fenua nei e titau i te tautooraa e te faaoroma‘i, oia atoa te mau haamaitairaa e rave rahi o te ra‘i. Eita ta tatou e nehenehe e tuu i ta tatou haapa‘oraa faaroo i ni‘a i te pa‘epa‘e e a tia‘i ai no te ooti i te mau haamaitairaa pae varua. Ia tanu râ tatou e ia atuatu i te mau ture o te evanelia i te mahana tata‘itahi o to tatou utuafare, e mea papû roa e, e paari mai ta tatou mau tamarii no te faahotu mai i te hotu faufaa rahi pae varua no ratou e no te u‘i amuri a‘e.

Eita te mau pahonoraa a te Atua i ta tatou mau pure e tae oioi noa mai i te mau taime atoa—te tahi taime e au ra eita roa’tu e tae mai—ua ite râ te Atua eaha te mea maitai a‘e no Ta’na mau tamarii. Oia mau, i te hoê mahana e ite maramarama atu tatou ; e i taua mahana ra, e ite atu tatou i te maitai e te pipiri ore o te ra‘i.

A ti‘a’i noa ai i te reira taime, ta tatou opuaraa e to tatou oaoa rahi o te taahiraa ïa i ni‘a i te mau taahiraa avae o to tatou Fatu e Faaora, e ia ora i te oraraa maitai e te teatea, ia ti‘a hoi ia tatou ia farii i te auhune faufaa o te mau haamaitairaa faito ore a te Atua tei fafauhia mai.

Ta tatou e ueue, ta tatou ïa e ooti.

O te ture ïa o te ra‘i.

O te ture ïa no te auhune a te Atua.

Haapiiraa no roto mai i teie parau poroʻi

A aparau e te feia ta oe e hahaere ra, nahea te ture no te auhune a te Atua e tano ai no te mau auraa, te faafariuraa e te iteraa papû, e aore râ no te toro‘a e te mau opuaraa haapiiraa. E nehenehe oe e tai‘o e e tuatapapa i te mau papa‘iraa mo‘a e tuati i teie ture, mai te Maseli 11:18; 2 Korinetia 9:6; e Alama 32. A faaitoito ia ratou ia hi‘o faahou i te mau opuaraa i ma‘iri e ia haamau i te mau opuaraa apî no te farii i te mau hopearaa tano. A tauturu ia ratou ia faatupu i te hoê faanahoraa no te rave tamau ia titau i ta ratou opuaraa atea.