Herran asettama siveellisyyden normi
Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksen hartaustilaisuudessa 22. tammikuuta 2013 pidetystä puheesta. Koko puheen teksti englanniksi on osoitteessa speeches.byu.edu.
Päätöksemme joko noudattaa Jumalan asettamaa siveellisyyden normia tai olla noudattamatta sitä ratkaisee suurelta osin onnemme elämässä.
Joitakin vuosia sitten isäni, joka on asianajaja, oli ajamassa erästä oikeusjuttua. Perusteluinaan hän käytti vain yhtä oikeustapausta – muuatta Kalifornian korkeimman oikeuden tapausta, joka oli käsitelty monia vuosia aiemmin. Hänen vastustajansa vetosi lukuisiin alemman oikeusistuimen päätöksiin, jotka olivat tuoreempia.
Tuomari sanoi isälleni: ”Herra Callister, eikö teillä ole tuoreempaa tapausta kuin tämä?”
Isäni katsoi tuomaria ja vastasi: ”Herra tuomari, saanen muistuttaa teille, että kun korkein oikeus ilmaisee kantansa jostakin asiasta, sen tarvitsee tehdä se vain kerran.” Tuomari nyökkäsi hyväksyvästi. Häntä muistutettiin siitä, että korkein oikeus kumoaa kaikki alempien oikeusistuinten päätökset, olivatpa ne kuinka lukuisia tai tuoreita hyvänsä.
Näin on myös Isän Jumalan laita – Hänen ei tarvitse puhua kuin kerran siveellisyydestä, ja tuo julistus kumoaa kaikki alempien oikeusistuinten mielipiteet, olivatpa niitä sitten esittäneet psykologit, neuvojat, poliitikot, ystävät, vanhemmat tai nykyajan niin sanotut moraalinvartijat.
On miltei uskomaton ajatus, että Jumala on antanut lapsilleen voiman, joka on Hänelle pyhää ja jota Hän arvostaa eniten – voiman luoda elämää. Koska Jumala antoi meille tämän voiman, Hänellä ja vain Hänellä on oikeus säätää, kuinka sitä tulee käyttää.
Toisin kuin suurin osa ihmisistä ajattelee, Jumalan asettamissa siveellisyyden normeissa ei ole mitään kielteistä tai rajoittavaa. Sen sijaan ne ovat myönteisiä, kohottavia ja vapauttavia. Ne rakentavat luottamuksellisia ihmissuhteita, vahvistavat itsetuntoa, tuovat puhtaan omantunnon ja kutsuvat Herran Hengen siunaamaan yksilön ja avioparin elämää. Ne ovat osoittautuneet normeiksi, jotka johtavat onnelliseen avioliittoon ja vakaaseen yhteiskuntaan.
Mikä sitten on Herran normi pyhän lisääntymisvoiman käyttöön – Hänen asettamansa siveellisyyden normi? Itse asiassa Herran asettama siveellisyyden normi ei ole niinkään luettelo siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Se on periaate, joka voidaan ilmaista seuraavasti: Lisääntymisvoimaa on määrä käyttää aviosuhteessa kahdesta tärkeästä syystä: 1) yhdistämään puolisoita ja vahvistamaan puolisoiden välisiä siteitä ja 2) tuomaan sieluja maailmaan. Näille tarkoituksille on Herran siunaus ja tuki.
Toisaalta lisääntymisvoimaa ei saa käyttää aviomiehen ja vaimon välisen suhteen ulkopuolella. Tästä syystä Herra ei hyväksy mitään tietoisia ajatuksia tai vapaaehtoisia tekoja, jotka kiihottavat tai johtavat lisääntymisvoiman ilmaisemiseen aviosuhteen ulkopuolella.
Lainaan nyt joitakin Herran asettamia siveellisyyden normeja vähentääkseni mahdollisia väärinkäsityksiä tai epäselvyyksiä.
Haureus ja aviorikos
Herra kieltää haureuden ja aviorikoksen, ajatteleepa maailma näistä käyttäytymistavoista mitä tahansa. Nämä teot kulminoituvat lisääntymisvoiman käyttöön jonkun vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, jonka kanssa emme ole laillisesti naimisissa. Kyseessä on haureus, jos kumpikaan osapuoli ei ole naimisissa, ja aviorikos, jos toinen tai kumpikin osapuoli on naimisissa.
Apostoli Paavali sanoi: ”Jumalan tahto on – –, että [kavahdatte] siveettömyyttä” (1. Tess. 4:3, kursivointi lisätty). Hän sanoi myös: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat – –, eivät aviorikkojat.” (1. Kor. 6:9–10, kursivointi lisätty.)
Joskus on niin, etteivät ihmiset ymmärrä näiden rikkomusten vakavuutta, tai joissakin tapauksissa perustelevat niille oikeutuksen. Korianton ei näyttänyt ymmärtävän, miten vakava hänen tekonsa oli, kun hän teki syntiä portto Isabelin kanssa. Alma, hänen isänsä, antoi sille oikean perspektiivin: ”Etkö tiedä, poikani, että tällainen on iljetystä Herran silmissä?” (Alma 39:5.) Myös Joosef puhui tästä suuresta pahuudesta, kun Potifarin vaimo houkutteli häntä: ”Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?” (1. Moos. 39:9.)
Sopimaton kosketteleminen
Sopimaton kosketteleminen herättää lisääntymisvoimat. Sen vuoksi – ennen kuin on naimisissa – on vastoin Jumalan asettamaa siveellisyyden normia kosketella jonkun toisen ihmisen kehon pyhiä henkilökohtaisia ruumiinosia, olipa tuolla toisella vaatteet päällä tai ei.1
Itsetyydytys
Herra tuomitsee itsetyydytyksen. Itsetyydytys on sitä, että kiihottaa oman kehonsa lisääntymisvoimaa. Presidentti Boyd K. Packer, kahdentoista apostolin koorumin presidentti, on sanonut:
”Älkää syyllistykö siihen, että kajoatte tähän pyhään luomisvoimaan tai leikitte sillä. – –
Se ei ole mieluisaa Herralle eikä se ole mieluisaa teille. Se ei saa teitä tuntemaan itseänne kelvolliseksi eikä puhtaaksi.”2
Suhteet samaa sukupuolta olevien kanssa
Jotkut haluaisivat meidän uskovan, että kirkon kanta samaa sukupuolta olevien välisiin fyysisiin suhteisiin on väliaikainen menettelytapa eikä iankaikkinen oppi. Sellainen uskomus olisi ristiriidassa pyhien kirjoitusten, nykyajan profeettojen sekä pelastussuunnitelman kanssa, jotka kaikki opettavat, että korotuksen ehtona ja edellytyksenä on miehen ja naisen välinen iankaikkinen avioliitto. Samaa sukupuolta olevien suhde ei sovi Jumalan iankaikkiseen malliin, jossa aviomies ja vaimo saavat lapsia paitsi kuolevaisuudessa myös lisääntyvät iankaikkisesti korotetussa tilassaan.
Me ymmärrämme, että jokainen on Jumalan poika tai tytär ja ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena. Me kaikki kamppailemme vajavaisuuksien kanssa, joista toiset eivät ole omaa valintaamme. Mutta me uskomme myös äärettömään sovitukseen, jolla on kyky tässä elämässä tai tulevassa elämässä suoda meille kaikki tarpeellinen voima muuttaa heikkoutemme ja vajavaisuutemme vahvuuksiksi. Herra on luvannut meille: ”Sillä jos he nöyrtyvät minun edessäni ja uskovat minuun, niin minä teen sen, mikä on heikkoa, heissä vahvaksi” (Et. 12:27).
Niillä, joilla on samaan sukupuoleen kohdistuvia suuntautumisia, on velvollisuus 1) pidättyä moraalittomista suhteista ja 2) tehdä kaikki voitavansa käyttääkseen hyväkseen sovituksen jalostavia, täydelliseksi tekeviä voimia. Näin ollen kuitenkin ne, joilla on samaan sukupuoleen kohdistuvia suuntautumisia mutta jotka eivät toimi niiden mukaan, ovat kelvollisia saamaan kirkon tehtäviä ja temppelisuosituksen.3
Vastustajan lonkeroita
Kerron nyt joistakin vaaran merkeistä, jotka edeltävät joitakin mainitsemistani synneistä. Jossakin mielessä Saatana on kuin mustekala, joka yrittää saada meidät vangikseen. Jos yksi lonkero ei toimi, hän kokeilee yhtä toisensa perään, kunnes hän löytää sen, joka toimii. Seuraavat ovat joitakin paholaisen lonkeroista, joiden tarkoituksena on saada meidät rikkomaan Jumalan asettamaa siveellisyyden normia.
Pornografia
Jumala haluaa, etteivät Hänen lapsensa katso yhtään elokuvaa tai tv-ohjelmaa, käy yhdelläkään verkkosivustolla tai katsele yhtään aikakauslehteä, joka on jollakin tavoin pornografinen. Pornografiaa on mikä tahansa kuva tai kerronta, joka ruokkii lihallista ihmistämme. Se on vastenmielistä Herran Hengelle.
Kukaan ei voi väittää olevansa tietämätön pornografian vaikutuksista ja uskoa, että on olemassa jotakin sellaista kuin viaton vilkaiseminen. Pornografia on myrkyllinen, häijy, anteeksiantamaton käärme, joka iskee sillä hetkellä, kun sitä katsoo ensimmäisen kerran, ja joka iskee edelleen täydellä myrkkyannoksellaan joka kerta, kun katsoo sitä sen jälkeen.
Jos tämä sairaus vaivaa sinua, sinun pitää tehdä kaikki voitavasi voittaaksesi sen. Se saattaa vaatia tunnustamista, harrasta rukoilemista, paastoamista, uppoutumista pyhiin kirjoituksiin, joutilaan ajan korvaamista rakentavalla tekemisellä, tiukkojen rajojen asettamista internetin käyttöön, ammattilaisen antamaa neuvontaa ja muuta vastaavaa, mutta sinä voit voittaa sen. Jossakin vaiheessa tahdonvoimasta tulee korvaamaton tarveaine – mikään pilleri tai terapiatekniikka ei ratkaise jokaista riippuvuutta.
Säädytön pukeutuminen
Pukeutumisemme vaikuttaa paitsi omiin ajatuksiimme ja tekoihimme myös muiden ajatuksiin ja tekoihin. Sen vuoksi apostoli Paavali antoi neuvon, että ”naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen” (1. Tim. 2:9).
Naisen pukeutumisella on voimakas vaikutus miesten mieleen ja himoihin. Jos asu on liian avara tai liian lyhyt tai liian tiukka, se saattaa herättää sopimattomia ajatuksia jopa sellaisen nuoren miehen mielessä, joka pyrkii olemaan puhdas.4
Miehet ja naiset voivat näyttää huolitelluilta ja muodikkailta, ja silti he voivat olla myös säädyllisiä. Etenkin naiset voivat säädyllisesti pukeutumalla vaikuttaa omaan itsetuntoonsa ja miesten siveelliseen puhtauteen. Loppujen lopuksi useimmat naiset saavat sentyyppisen miehen, jota varten he pukeutuvat.
Epäpuhtaat ajatukset
On sanottu: ”Voit katsella, kun linnut lentävät ohi, mutta älä vain anna niiden tehdä pesää pääsi päälle.” Ei ole mitään väärää siinä, että panee merkille sievän nuoren naisen tai komean nuoren miehen, kun he kulkevat ohi – se on normaalia. Mutta jos nuo ajatukset kääntyvät himoksi, niin pesä on rakentumassa.
Me emme voi välttää jokaisen sopimattoman mainostaulun tai säädyttömästi pukeutuneen ihmisen näkemistä, mutta me voimme karkottaa sopimattoman ajatuksen, kun sellainen herää. Synti ei ole sitä, että näkee tahtomattaan jotakin sopimatonta, vaan synti on sitä, että antaa sen ajatuksen jäädä mieleen. Pyhissä kirjoituksissa meille sanotaan: ”Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee” (Sananl. 23:7, vuoden 1933 suomennos).
Pohjimmiltaan ajatuksistamme tulee tekojemme siemeniä. Meillä on sisimmässämme voima ottaa hallintaan elämämme ja ajatuksemme. Hyvät ja pahat ajatukset eivät voi olla mielessämme samanaikaisesti yhtään enempää kuin valo ja pimeys voivat vallita samaan aikaan ja samassa paikassa. Jossakin vaiheessa meidän on päätettävä, kummat ovat kutsuttuja vieraitamme.
Jos niin haluamme, me voimme karkottaa jokaisen pahan ajatuksen ja korvata sen heti kohottavalla laululla tai runolla tai pyhien kirjoitusten kohdalla. Aivan kuten pimeys pakenee valon edestä, samoin pahuus pakenee hyvän edestä.
Syrjäiset paikat ja viekoittelevat ystävät
Tiettyinä hetkinä ja tietyissä paikoissa meillä on vähemmän vastustuskykyä kuin tavallisesti, olimmepa kuinka vahvoja hyvänsä. Jotkut parhaista ihmisistä ovat langenneet pahimmissa olosuhteissa. Niin kävi kuningas Daavidille, kun hän katseli Batsebaa yöllä, ensin turvalliselta vaikuttaneen matkan päästä (ks. 2. Sam. 11:2–4). Kenenkään meistä ei pitäisi luulla olevansa riittävän voimakas tai riittävän vastustuskykyinen ollakseen lankeamatta. Syrjäiset paikat, myöhäiset illat ja moraaliltaan löyhät ystävät ovat uskomattomia magneettikenttiä, jotka vetävät meitä Saatanan otteeseen.
Järkeily
Siveysrikkomuksen oikeuttamiseen käytetään kahta usein toistettua selitystä. Ensimmäinen on: ”Minä rakastan häntä.” Saatana on erinomainen väärentäjä. Hän yrittää tarjota himoa rakkautena. Niiden eron saa selville yksinkertaisella testillä. Rakkautta motivoi itsekuri, kuuliaisuus Jumalan siveellisyyslaeille, kunnioitus toisia kohtaan ja epäitsekkyys. Toisaalta himoa motivoi tottelemattomuus, oma mielihyvä ja itsekurin puute.
Toinen selitys on: ”Kukaan ei saa koskaan tietää.” Herra on kumonnut tuon harhaluulon useissa tilanteissa. Hän on julistanut: ”Kapinalliset lävistetään paljolla murheella, sillä heidän pahat tekonsa kuulutetaan talojen katoilta ja heidän salaiset tekonsa paljastetaan” (OL 1:3, kursivointi lisätty).
Niin pimeää tannerta tai niin syrjäistä kolkkaa ei olekaan, etteikö joku saisi joskus tietää. Jumala tietää, ja sinä tiedät, jos rikot Hänen siveellisyyslakiaan.
Parannus
Jos olemme tehneet elämässämme siveellisyyttä koskevia virheitä, voimme tehdä parannuksen Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta. Ensimmäinen ja perustavaa laatua oleva askel sukupuolisesti puhtaan elämän elämiseksi tulevaisuudessa on tehdä parannus menneistä rikkomuksista – muuttaa hiekkaperustus kallioperustukseksi. Usein se alkaa tunnustamisella.
Parannuksenteossa ei ole kuitenkaan kyse vain ajan kulumisesta tai synnin hylkäämisestä tai tunnustuksen tekemisestä. Ennen kaikkea parannus on vilpitöntä muutosta sydämessä, palavaa päättäväisyyttä elää sukupuolisesti puhdasta elämää – ei siksi, että meidän täytyy, vaan siksi, että me haluamme.
Jumala teki selväksi, että me emme voi häpäistä Hänen normejaan seurauksia kärsimättä, mutta koska Hän on mittaamattoman rakastava ja myötätuntoinen, Hän antaa meille tämän loistavan toivon:
”Sillä minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin.
Kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi.” (OL 1:31–32, kursivointi lisätty.)
Kaikille rehellisille sieluille, jotka muuttavat sydämensä ja hylkäävät syntinsä, Hän on luvannut: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi” (Jes. 1:18).
On kuitenkin aina parempi pysyä puhtaana kuin tehdä syntiä ja tehdä parannus jälkeenpäin. Miksi näin on? Koska synnin tietyt haitalliset seuraukset pysyvät vielä parannuksenteon jälkeenkin, kuten sairaus tai avioton lapsi tai maineellemme aiheutunut vahinko. Tavoitteemme elämässä ei ole olla vain puhtaita vaan myös olla täydellisiä. Täydellisyyden tavoittelu vauhdittuu, kun me olemme puhtaita, mutta se vaikeutuu, kun emme ole.
Alma opetti: ”Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea” (Alma 41:10). Me emme voi rikkoa Jumalan asettamia siveellisyyslakeja saamatta rangaistusta ja olla onnellisia, koska Jumala, joka loi meidät, asetti sieluumme moraalisen kompassin, joka tunnetaan omanatuntonamme. Aina kun me rikomme Jumalan asettamaa siveellisyyden normia, tuo omatunto alkaa toimia – se jäytää meitä, se herättää syyllisyyden ja katumuksen tunteita ja se toimii jumalallisena todistajana siitä, että tuo normi on tosi periaate.
Me voimme yrittää olla välittämättä siitä ja me voimme yrittää tukahduttaa sen, mutta me emme pääse sitä pakoon. Jumalan asettamaa siveellisyyden normia ei voi sivuuttaa, sitä ei voi laimentaa tai siitä tinkiä. Sitä voi vain noudattaa tai olla noudattamatta. Ennen pitkää me joko taistelemme sitä vastaan tai omaksumme sen. Valintamme ratkaisee suurelta osin onnellisuutemme elämässä.
Siveellisen elämän siunaukset
Puhtaan ja siveellisen elämän tuomat siunaukset ovat ylitsevuotavia. Sellainen elämä tuo itseluottamusta ja omanarvontuntoa. Se johtaa puhtaaseen omaantuntoon. Se tekee meistä kelvollisia saamaan yhtä puhtaan puolison, ja se tekee lisääntymisvoiman ilmaisemisesta aviosuhteessa suloisempaa ja palkitsevampaa, koska me olemme varanneet sen siihen vaiheeseen, jonka Herra itse on hyväksynyt.
Koska Herra rakastaa meitä valtavasti ja haluaa meidän olevan onnellisia, Hän on ilmoittanut aikeistaan lapsilleen näinä myöhempinä aikoina: ”Sillä minä nostan itselleni puhtaan kansan, joka palvelee minua vanhurskaasti” (OL 100:16).
Kuulukoon kukin meistä tuohon puhtaaseen sukupolveen ja omaksukoon Herran asettaman siveellisyyden normin.