2013
Musiikin vaikutus
Syyskuu 2013


Nuorten voimaksi

Musiikin vaikutus

Kuva
Rosemary M. Wixom

Eräs hiirillä tehty koe osoittaa meille, kuinka paljon kuuntelemamme musiikki voi vaikuttaa meihin.

Kuva
youth listening to music

Kun kysyn joltakulta: ”Mitä muistat parhaiten Alkeisyhdistyksestä?”, vastaus on usein: ”Musiikin.” Alkeisyhdistyksen laulujen sanat eivät koskaan häviä mielestämme – ne ovat juurtuneet sydämeemme. Ajattele esimerkiksi seuraavia Alkeisyhdistyksen lauluja. Osaatko täydentää kunkin säkeen?

”Kuin Jeesus mä…” 

”Oletko siellä…?” 

”Paljon kertoo tarinoita…” 

Kun täydensit kunkin säkeen, huomasitko laulavasi melodiaa?

Jos niin kävi, se johtuu luultavasti siitä, että musiikki herkistää aistejamme, koskettaa tunteitamme ja luo muistoja. Ei siis ole mikään ihme, että me juhlistamme temppelien vihkimistä kulttuuritapahtumalla, johon nuoret osallistuvat kohottavan musiikin ja tanssin merkeissä. Näissä tapahtumissa me voimme kohottaa Jumalalle riemuhuudon ja laulaa Hänen nimensä kunniaa (ks. Ps. 66:1–2).

Musiikki vaikuttaa meihin aina

Kirjasessa Nuorten voimaksi opetetaan, että ”musiikilla on syvällinen vaikutus mieleesi, henkeesi ja käytökseesi”1. Musiikki voi rikastaa elämääsi todella monin tavoin, mutta se voi olla myös vaarallista. Presidentti Thomas S. Monson on sanonut: ”Musiikki voi lähentää teitä taivaalliseen Isäänne. Sen avulla voidaan kasvattaa, ylentää, innoittaa ja luoda ykseyttä. Mutta musiikki voi kuitenkin tempollaan, rytmillään, voimakkuudellaan ja sanoillaan turruttaa hengellistä herkkyyttänne. Teillä ei ole varaa täyttää mieltänne kelvottomalla musiikilla.”2 Eikä sillä kenties ole edes väliä, kuunteletteko sanoja tarkoin vai ette. Musiikkiin sijoitetut sanat oppii ja muistaa usein helposti.3 Ei ihme, että meitä kehotetaan valitsemaan huolellisesti musiikki, jota kuuntelemme.4

Hiiret, musiikki ja oppiminen

Kuva
mouse in maze

Valitsemasi musiikki voi myös vaikuttaa kykyysi suorittaa tehtäviä tai oppia. Kaksi tutkijaa selvitteli tätä suhdetta tutkimalla musiikin ja rytmin vaikutuksia hiirien hermostoon. Kahdeksan viikon ajan yksi ryhmä hiiriä kuunteli jatkuvasti Straussin valsseja (jotka ovat erittäin rytmillisesti selkeää ja harmonista musiikkia), kun taas toinen ryhmä kuuli epäsointuisia ääniä jatkuvien rummunlyöntien muodossa. Kolmatta ryhmää kasvatettiin hiljaisuudessa.

Kahdeksan viikon jälkeen hiiret pantiin sokkeloon, josta niiden täytyi löytää ruokaa. Toisen ryhmän hiiret vaelsivat ympäriinsä ilman suunnantajua – ”selkeä osoitus siitä, että niillä oli vaikeuksia oppia” – ja ruoan löytäminen vei niiltä paljon kauemmin kuin tutkimuksen alussa. Hiirille, jotka altistettiin ”riitasointuisille äänille, ilmaantui oppimis- ja muistivaikeuksia, – – ja lisäksi niiden aivosoluissa ilmeni rakenteellisia muutoksia”. Tutkijoiden diagnoosi on hyvin kiinnostava: ”Me uskomme, että hiiret yrittivät tasapainottaa tätä jatkuvan riitasointuisen melun pommitusta. – – Ne yrittivät selviytyä kaaoksesta.”5

Mikä voisi olla ”kaaosta” osassa nykyajan musiikkia – asioita, jotka saattaisivat estää sinua oppimasta tehokkaasti? Se voi liittyä musiikin rytmiin ja tempoon (kuten hiirillä) tai käytettyihin sanoihin tai esitettyihin viesteihin. Presidentti Boyd K. Packer, kahdentoista apostolin koorumin presidentti, on sanonut: ”Yhteiskunta on muuttumassa miltei huomaamatta mutta voimakkaasti. Se on muuttumassa yhä suvaitsevammaksi siinä, mitä se hyväksyy viihteekseen. Sen johdosta suuri osa tämän päivän suosittujen viihdetaiteilijoiden esittämästä musiikista näyttää pyrkivän ennemminkin kiihottamaan kuin rauhoittamaan, ennemminkin tekemään levottomaksi kuin tyynnyttämään.”6

Ajan ja Hengen asioita

Haitallista ei ole vain häiritsevän musiikin rytmi ja sanat. Sellaista musiikkia kuuntelemalla me myös estämme sellaisten hiljaisten hetkien syntymisen, jotka sallivat meidän ajatella selkeästi ja kuunnella Henkeä. Kirjassa Paholaisen kirjeopisto, joka on suosittu kristillinen romaani, Pora-niminen henkilö edustaa Paholaista ja yrittää saada hyviä sieluja puolelleen. Pora sanoo: ”Kuolevaiset kuvittelevat aina, hullunkurista kyllä, että me johdatamme heidän mieleensä asioita. Itse [asiassa] toimimme parhaiten estämällä niiltä pääsyn.”7 Tiivistetysti sanottuna Saatana tietää, ettei hänen tarvitse aina täyttää mieltämme pahoilla ajatuksilla, jos hän vain voi estää meitä keskittymästä Hengen asioihin. ”Jos kuuntelet musiikkia koko ajan, sinulla ei ehkä ole niitä hiljaisia hetkiä, joita tarvitset hengellisen johdatuksen miettimiseen, tuntemiseen ja vastaanottamiseen.”8

Me tarvitsemme sitä, että Pyhä Henki on kanssamme kaikkina aikoina. Siitä syystä meidän tulee valita tarkoin se musiikki, jota kuuntelemme, ja ne tanssiaiset, joihin osallistumme. Anna Hengen olla oppaanasi, ja kun sinulla on epäilyksiä musiikista, jota kuuntelet, tai olosuhteista, joissa olet, osoita rohkeutta toimia, jotta Henki voi pysyä kanssasi.

Viitteet

  1. Nuorten voimaksi, kirjanen, 2011, s. 22.

  2. ”Että saisimme koskettaa taivasta”, Valkeus, tammikuu 1991, s. 44.

  3. Ks. Jack R. Christianson, lainattuna artikkelissa ”Author’s criterion for picking music: does it encourage a proper life style?”, Church News, 6. toukokuuta 1989, s. 5.

  4. Nuorten voimaksi, s. 22.

  5. Richard Lipkin, ”Jarring Music Takes Toll on Mice”, Insight, vk 4, nro 14, 4. huhtikuuta 1988, s. 58.

  6. ”Kelvollinen musiikki, kelvolliset ajatukset”, Liahona, huhtikuu 2008, s. 33.

  7. Paholaisen kirjeopisto, suom. Tyyni Tuulio, 1950, s. 24.

  8. Nuorten voimaksi, s. 23.

Vasemmalta: thinkstock/iStockphoto; valokuva Rosemary M. Wixomista © Busath Photography; valokuva Robert Casey; thinkstock/Comstock; tausta: thinkstock/Ablestock.com