Ristipistoponini

Sandra Jennings, New Mexico, USA

Minulla on kahta valkolaikullista ponia esittävä ristipistotyö, jota ompelin noin vuoden ajan. Se oli melkein valmis, kun huomasin tehneeni virheen toisen ponin värityksessä. Koska ponin karva olisi voinut olla sen värinen, en tajunnut virhettäni ennen kuin näin, ettei väri sopinut kankaan muiden vierekkäisten värien kanssa.

Olin aivan murtunut. Olin käyttänyt paljon aikaa työn ompelemiseen, ja ajatus siitä, että purkaisin kaikki vääränväriset pistot, oli miltei ylivoimainen. Kyyneleet silmissäni minä avasin roskasangon kannen ja heitin ompeluksen sinne.

Istuuduin pöydän ääreen, jolla pidin ompelutarvikkeitani, murehtiakseni kauniin ponityöni menettämistä ja siirtyäkseni muiden töiden pariin. Mutta en kyennyt siihen – en vain kyennyt päästämään irti työstä, jonka eteen olin nähnyt niin paljon vaivaa. Avasin roskasangon ja pelastin kankaan. Huomasin nurjalla puolella vääränväristen pistojen solmun ja leikkasin sen varovasti pois. Käänsin työn oikein päin ja aloin poistaa lankaa.

Välillä poistaminen sujui nopeasti. Toisinaan se osoittautui vaikeammaksi. En ollut varma, kuinka minun pitäisi purkaa se, mitä olin ommellut. Joskus minun piti leikata lankaa pisto kerrallaan. Poikani huomautti, että häneen teki vaikutuksen, kun näin niin paljon vaivaa korjatakseni virheen. Kysehän oli vain ristipistotyöstä.

Kun purin pistoja, aloin ajatella parannusta ja sitä, kuinka vaikeaa on ollut korjata joitakin erheitä, joita olen tehnyt. Todellinen parannus vaatii valtavaa halua, uurastusta ja kärsimistä, mutta se on vaivan arvoista.

Kun ompelin hevosta uudelleen, mieleeni muistui, että parannuksen ansiosta Jeesuksen sovitus voi pyyhkiä synnin tahran elämästäni ja auttaa minua aloittamaan uudelleen. Ompelutyöni ”parannusponeistani” riippuu kotini seinällä lempeänä mutta eloisana muistuttajana tarpeesta toimia oikein, olla koskaan luovuttamatta, kun teen väärin, ja muistaa, että parannuksen tehtyäni sovitus muuttaa kaiken.

Olin käyttänyt paljon aikaa kuvan ompelemiseen, ja ajatus siitä, että purkaisin kaikki vääränväriset pistot, oli miltei ylivoimainen.