Kirjasto
Jalanjäljet ajan hiekassa
In memoriam: Presidentti Gordon B. Hinckley


Jalanjäljet ajan hiekassa

Olen kiitollinen tästä kutsusta puhua ja rukoilen, että Henki välittää todistukseni ja sanani teidän sydämiinne.

Kun pohdin rakkaan profeettamme presidentti Gordon B. Hinckleyn elämää, mieleeni tulevat seuraavat Henry Wadsworth Longfellow’n säkeet:

Suurmiesten elämä muistuttaa meitä aina siitä,

että me voimme tehdä elämämme jaloksi

ja lähtiessämme jättää jalanjäljet

ajan hiekkaan.1

Tänään toivon, että kun me kunnioitamme presidentti Hinckleyn perintöä, me pohdimme niitä jalanjälkiä, jotka hän on jättänyt ajan hiekkaan. Ajatelkaapa, mitä mieleenne tulee, kun puhun presidentti Gordon B. Hinckleyn ajasta. Siinä lyhyessä ajassa, joka meillä on yhdessä, voin mainita vain muutaman jalanjäljen niistä monista, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen.

Gordon B. Hinckley oli erinomainen tiedottaja. Hän avasi ovet maailman tiedotusvälineisiin ja määritteli kirkon maailmanlaajuiselle yleisölle. Nuorena kotiin palanneena lähetyssaarnaajana yli 70 vuotta sitten hän aloitti uraa uurtavan työn käyttämällä kirkkomme tarinan kertomiseen rainoja, elokuvia, värikuvia, lehtisiä ja lähetystyökirjallisuutta. Samoja, jatkuvasti kehittyviä menetelmiä käytetään yhä tänäkin päivänä.

Hinckleyn aikakausi tuo mieleen kuvan lähetystyöstä kaikkialla maailmassa. Presidentti Hinckleyn presidenttikauden miltei 13 vuoden aikana kutsuttiin yli 400 000 lähetyssaarnaajaa, mikä edustaa yli 40 prosenttia kaikista kirkon perustamisen jälkeen kutsutuista lähetyssaarnaajista. Miltei kolmasosa kaikista nykyisistä jäsenistä on kastettu sen jälkeen kun presidentti Hinckleystä tuli profeettamme. Presidentti Hinckleyn haaste lisätä lähetystyöponnistuksiamme ja uusien jäsenten aktiivisina pitämistä pysyy haasteena, jonka saavuttamiseksi teemme yhä työtä.

Kenties huomattavin ja iankaikkisin kaikista presidentti Gordon B. Hinckleyn hiekkaan jättämistä jalanjäljistä on noin 75 uuden temppelin rakentaminen hänen presidentiksi tulonsa jälkeen. Jokainen näissä temppeleissä suoritettu toimitus todistaa presidentti Hinckleyn profeetallisesta kaukokatseisuudesta ja viisaudesta hänen tuodessaan temppeleitä lähemmäksi ihmisiä. Kuinka kiitollisia me yksittäiset jäsenet ja kirkko olemmekaan tästä ainutlaatuisesta perinnöstä.

Yksi suurenmoinen ja sympaattinen presidentti Hinckleyn jalanjälki hiekassa on hänen lämmin huumorintajunsa. Jokainen, joka työskenteli hänen kanssaan tai kuuli hänen puhuvan, muistaa jonkin tapauksen, jossa hänen vertaansa vailla oleva huumorintajunsa ilmeni.

Minä muistan erään tapauksen muutaman vuoden takaa, jolloin hän alkoi käyttää kävelykeppiä. Saavuin kirkon hallintorakennukseen noin kello 7 aamulla, ja mennessäni kohti hissiä näin presidentti Hinckleyn ja turvamiehen tulevan kohti hissiä. Painoin nappia, hissin ovi avautui ja minä astuin sisään ja jäin pitämään ovea auki. Kuulin presidentti Hinckleyn keppeineen lähestyvän. Kun presidentti Hinckley tuli avoimelle ovelle, hän katsoi minua, jatkoi kävelyä ja sanoi minulle: ”Earl, mene sinä vaan hissillä. Minä käytän portaita.” Hissin ovi sulkeutui. Tunsin itseni kovin pieneksi. Minä nousin mukavasti omaan kerrokseeni samalla kun Herran profeetta kapusi portaita omaan toimistoonsa.

Erään toisen kerran, kun johtavat auktoriteetit – tummissa puvuissaan, valkoisissa paidoissaan ja hillityissä solmioissaan – tulivat kokoukseen ensimmäisen presidenttikunnan kanssa, presidentti Hinckley lausahti pilke silmäkulmassa ja hymyillen: ”Te näytätte aivan pingviiniparvelta.”

Tulemme kaipaamaan hänen huumorintajuansa.

Presidentti Hinckley oli todella monipuolinen mies. Monet asiat kiinnostivat häntä, ja hän oli monen alan asiantuntija. Konferenssikeskuksen rakentamisen myötä, joka itsessään on yksi presidentti Hinckleyn suurista perinnöistä, olemme nähneet musiikki- ja teatteriesitysten lisääntyvän ja laajentuvan edelleen kirkossa. Elämämme on parempaa, koska meillä on nyt saatavillamme näitä kulttuuritilaisuuksia.

Yksi kaikkein suurimmista presidentti Hinckleyn perinnöistä ja tosiaankin yksi hänen jalanjäljistään hiekassa on kirkon opetustoiminta. Suurenmoiset Brigham Youngin yliopisto ja laajentuneet BYU– Idahon, BYU–Havaijin, LDS Business Collegen kampukset sekä seminaari ja uskontoinstituutit ovat osoituksia siitä, kuinka hän rakasti opetusta ja oppilaita. Tätä perintöä vahvisti jatkuvan koulutusrahaston perustaminen seitsemän vuotta sitten. Liki 30 000 opiskelijaa kautta maailman hankkii nyt itselleen parempaa elämää opiskelun suurenmoisten mahdollisuuksien kautta.

Vähemmän ymmärrettyä mutta sangen merkityksellistä kirkon hallinnossa on se, että presidentti Hinckley vahvisti seitsemänkymmenen koorumien asemaa kirkon johtavien koorumien joukossa. Seitsemänkymmenen koorumien ja niiden jäsenten määrän nelinkertaistaminen vastaa kirkon kasvua ja hallintoa ja täyttää pyhien kirjoitusten kahdelletoista antaman valtuutuksen ”apua tarvitessaan kääntyä seitsemänkymmenen puoleen eri pyyntöjen täyttämiseksi saarnaamista ja evankeliumin johtamista varten, eikä kenenkään muun”2.

Kenties henkilökohtaisin ja pisimpään muistettava presidentti Hinckleyn jalanjälki voi olla hänen rakkautensa ihmisiä kohtaan. Luultavasti meillä kaikilla tässä suuressa maailmanlaajuisessa kuulijakunnassa on erityinen muisto presidentti Hinckleystä. Toivon, että sanani voivat edustaa muutamia teidän ajatuksistanne – jos teillä olisi ollut tilaisuus ilmaista niitä täällä tänä päivänä.

Saanen sanoa jokaisen Alkeisyhdistyksen lapsen, nuoren, nuoren aikuisen, jäsenen ja ystävän puolesta: Kiitos, presidentti Hinckley. Kiitos uskollisesta elämästäsi Herran palveluksessa. Kiitos esimerkistäsi rehtiydessä ja järkkymättömyydessä. Kiitos viisaudestasi ja arvostelukyvystäsi. Kiitos puheistasi, kirjoituksistasi ja innoitetuista neuvoistasi.

Kiitos siitä, että todistit horjumatta profeetta Joseph Smithin kutsumuksesta. Kiitos todistuksestasi ja opetuksistasi taivaallisesta Isästämme ja meidän suhteestamme Häneen Hänen henkipoikinaan ja -tyttärinään. Kiitos todistuksestasi Jeesuksesta Kristuksesta.

Kiitos niistä jalanjäljistä ajan hiekassa, jotka jätit jälkeesi. Kiitos siitä, että ilmaisit meille rakastavasi meitä. Olet tehnyt meistä parempia ihmisiä. Saanen kiittää myös Hinckleyn perhettä siitä, että jaoitte isänne ja isoisänne meidän kanssamme.

Rakas presidentti Hinckley, olemme kaikki nähneet sinun vanhenevan. Nauti nyt iankaikkisesta kumppanuudesta rakkaan Marjoriesi, muiden perheenjäsenten ja kirkon edellisten johtajien kanssa.

Presidentti Hinckley, me rakastamme sinua. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. ”A Psalm of Life” julkaisussa John Bartlett, toim., Familiar Quotations, 1968, s. 620; ks. David O. McKay, Muinaisia apostoleita, painovuosi puuttuu, s. 1.

  2. OL 107:38.