”Ensimmäinen paastoni”, Ystävä, helmikuu 2024, sivu 12.
Lukijan kirjoitus
Ensimmäinen paastoni
Joulun jälkeisellä viikolla äiti ja isä puhuivat minulle paastoamisesta ensimmäistä kertaa. Isä selitti, että paastoamme pyytääksemme taivaalliselta Isältä apua tai kertoaksemme Hänelle, että olemme erityisen kiitollisia. Päätin paastota, jotta pikkuveljestäni tuntuisi paremmalta, koska hänelle oli tulossa hampaita eikä hänen olonsa ollut kovin hyvä.
Paastosunnuntaita edeltävänä iltana isä auttoi minua aloittamaan paastoni. Alkuun minua jännitti, mutta hän auttoi minua tietämään, mitä sanoa rukoillessani. Isä kehotti kiinnittämään koko paastoni ajan huomiota siihen, miltä minusta tuntui. Minusta tuntui todella hyvältä ennen nukkumaanmenoa.
Seuraavana aamuna minulla alkoi olla nälkä. Olin kuitenkin luvannut olla syömättä, joten pidin lupaukseni parhaani mukaan. Yritin todella kovasti olla valittamatta. Lisäksi tein asioita, jotka auttoivat minua oppimaan Jeesuksesta, jotta en ajattelisi vain ruokaa. Isä paastosi kanssani, ja siitä oli paljon apua.
Myöhemmin olin todella nälkäinen ja minun täytyi lopettaa paastoni aiemmin kuin olin suunnitellut. Olin surullinen, mutta vanhempani sanoivat, että taivaallinen Isä vain haluaa meidän yrittävän. Tiedän, että Hän rakastaa meitä ja on onnellinen, kun yritän.
Kuvitus Kiersten Eagan