Vuoden 2017 hartaustilaisuudet
Yhdistävä side


Yhdistävä side

Ilta vanhin David A. Bednarin seurassa

Maailmanlaajuinen hartaustilaisuus nuorille aikuisille • 10. syyskuuta 2017 • Apexin vaarnakeskus Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa

Sukupolvien ketju

Sanomani juontaa juurensa kokemukseen, jonka saimme Susanin kanssa syyskuussa vuonna 1999. Presidentti Gordon B. Hinckley saapui Ricks Collegen, nykyisen BYU–Idahon, kampukselle vihkimään äskettäin valmistuneen Spencer W. Kimball -rakennuksen. Susan ja minä saimme kunnian toimia presidentti ja sisar Hinckleyn isäntäparina erittäin hengellisen ja ikimuistoisen päivän ajan.

Ollessaan kampuksella presidentti Hinckley puhui opiskelijoille, henkilökunnalle ja opettajakunnalle järjestetyssä hartaustilaisuudessa. Istuin korokkeella vain parin metrin päässä Herran palautetun kirkon presidentistä hänen esittäessään sanomaansa. Vielä tänäänkin, juuri tällä hetkellä kun katson teidän kasvojanne ja puhun teille, muistan elävästi presidentti Hinckleyn seisomassa puhujakorokkeella Hartin auditoriossa. Muistan hänen opettamansa periaatteet, hänen äänensävynsä ja ilmeensä sekä ne asiat, joita opin Pyhän Hengen voimalla kuunnellessani hänen puhuvan.

Kutsun teidät nyt osallistumaan osaan tuosta hartaustilaisuudesta.

”Viime lauantaina ja sunnuntaina olimme Columbusissa Ohiossa vihkimässä käyttöön uuden ja kauniin temppelin. Temppeli ja läheinen seurakuntakeskus olivat täynnä kaikissa kuudessa vihkimistilaisuudessa. Herran Henki oli läsnä, ja oli suurenmoinen ja merkittävä tilaisuus vihkiä käyttöön kirkon historian järjestyksessään toinen temppeli Ohion hienossa osavaltiossa.

Kanssani olivat vaimoni ja tyttäreni, joka oli siellä auttamassa äitiään. Iloksemme yksi lapsenlapsemme ja kaksi hänen lapsistaan, lapsenlapsenlapsiamme, ajoivat paikalle St. Louisista, missä he asuvat. – –

Kun istuin silloin temppelissä Columbusissa Ohiossa katsellen lapsenlapsenlapsiani, minulle tapahtui jotakin erityistä. Tajusin äkkiä, että olin minulle tuttujen sukupolvien puolivälissä – kolme sukupolvea oli takanani ja kolme edessäni. Sydämeni kääntyi kirjaimellisesti isieni puoleen. Sydämeni kääntyi myös jälkeläisteni puoleen. Näin mielessäni sukupolvien ketjun. Tuo ketju ulottuu hyvin kauas taaksepäin kaukaiseen menneisyyteen, josta tiedämme kovin vähän. Nyt se ulottuu kolmeen sukupolveen minun jälkeeni. Kuvittelin sieluni silmin tuon ketjun tähän mennessä ehjänä ja kiiltävänä ja vahvana. – –

Kun siis istuin temppelissä, ajattelin, että olen lenkki, side, joka liittää yhteen kaikki menneisyyden sukupolvet ja kaikki tulevaisuuden sukupolvet. Kaiken, mitä minulla on hengessä ja ruumiissa, kudoksissa ja raajoissa ja nivelissä ja aivoissa, olen saanut perintönä niiltä, jotka ovat eläneet ennen minua. Ja kaikki se, mitä jälkeläisilläni on, on kulkeutunut minun kauttani heihin. Minulla ei ole varaa rikkoa tuota ketjua. Jälkeläisilläni ei ole varaa rikkoa tuota ketjua. – –

Kunpa osaisin kaunopuheisesti ilmaista teille, täällä tänään oleville nuorille, sen tunteen, joka minulla oli temppelissä, sen suuren ja valtaisan toiveen, etten minä eivätkä jälkeläiseni koskaan rikkoisi perheemme sukupolvien ketjua.

Sanon teille niin voimakkaasti kuin pystyn: Älkää tulko heikoksi lenkiksi sukupolvienne ketjussa. Tulette tähän maailmaan mukananne ihmeellinen perintö. Olette lähtöisin suurista miehistä ja naisista, urheista ja rohkeista miehistä, saavutusten ja valtavan uskon naisista. Älkää koskaan tuottako heille pettymystä. Älkää koskaan tehkö mitään, mikä heikentäisi ketjua, josta te olette yksi olennainen osa.”1

Mielikuva sukupolvien ketjusta oli kirkkaana mielessäni. Varoitus olla tulematta heikoksi lenkiksi sukupolvien ketjussa tuntui voimallisena sydämessäni. Kehotus olla koskaan tekemättä mitään, mikä heikentäisi sukupolvien ketjua, tunkeutui sieluuni. Susanin ja minun kohdalla ne yksinkertaiset ja voimalliset opetukset, joita saimme sinä syyskuisena iltapäivänä, ovat vaikuttaneet pysyvästi avioliittoomme, perheeseemme ja kaikkiin elämämme osa-alueisiin.

Callin perhe

Kun Susan varttui nuorena tyttönä kotikaupungissaan Aftonissa Wyomingin osavaltiossa, hän tunsi seurakunnassaan perheen, jota hän ihaili ja joka on hieno esimerkki sukupolvien ketjusta.

Sisar Susan K. Bednarin puhe

Seurakunnassa, jossa vartuin, oli uskomattoman hieno 14-lapsinen perhe. Äiti ja isä, Bessie ja Evan Call, olivat solmineet temppeliavioliiton ja pysyivät luotettavina ja uskollisina liitoissaan. He opettivat lapsilleen palautetun evankeliumin oppia, ja heitä siunattiin niin, että he kasvattivat vanhurskaan perheen.

Useita vuosia sitten tapasin kauniin nuoren naisen eräässä sakramenttikokouksessa, johon osallistuin. Kun hän esittäytyi minulle, hän mainitsi, että tunsin hänen äitinsä. Hänen äitinsä oli veli ja sisar Callin tytär ja rakas nuoruudenystäväni. Tämä sakramenttikokouksessa tapaamani nuori nainen oli Callien tyttärentytär. Kysyttyäni sain tietää, että hän oli 96 lastenlapsesta 44., ja hänen pieni vauvansa oli Bessie ja Evan Callin 230. lastenlastenlapsi. Nuo luvut ällistyttivät minua. Miten valtavasti jälkeläisiä!

Sen jälkeen olen miettinyt monta kertaa: Mitä jos veli ja sisar Call eivät olisi solmineet temppeliavioliittoa tai pitäneet liittojaan? Mitä jos he eivät olisi pysyneet lujina aiempien sukupolvien ”valtavalle uskolle”? Mitä jos he eivät olisi opettaneet lapsilleen evankeliumia esimerkillään ja sanoillaan? Mitä jos he olisivat olleet heikko lenkki sukupolviensa ketjussa? Kuinka moneen ihmiseen se olisi vaikuttanut? Vastaus on selkeä. Tämän avioparin tekemät päätökset ovat vaikuttaneet jo yli 300 perheenjäseneen – ja luku kasvaa kasvamistaan, kun tähän perheeseen ja sukuun otetaan innolla vastaan lisää lastenlasten lapsia ja lastenlasten lastenlapsia.

Verratkaa tätä erilaiseen kokemukseen, joka minulla oli erään rakkaan kirkkoon kuulumattoman ystävän kanssa, jonka olin tuntenut pitkän aikaa. Kuvitelkaa järkytystäni, kun hän kerran ohimennen mainitsi, että yksi hänen isoäideistään oli mormoni. Hämmästyin, koska ystäväni ei tiennyt mitään eikä ollut koskaan tuntenut kiinnostustakaan tietää mitään evankeliumin opista ja periaatteista. Vaikka en tiedä vastausta, olen usein miettinyt: ”Missä vaiheessa hänen sukupolviensa ketju rikkoutui?” Varma johtopäätös on, ettei ystäväni ollut koskaan nauttinut elämässään Jeesuksen Kristuksen evankeliumin siunauksista häntä ennen eläneiden tekemien päätösten vuoksi.

Koska te olette yksi lenkki eli side sukupolvienne ketjussa, teidän pitää ymmärtää, että nyt ja tulevaisuudessa tekemänne päätökset koskevat muitakin kuin teitä itseänne. Päätöksenne vaikuttavat sekä niihin, jotka ovat eläneet ennen teitä, että niihin, jotka tulevat teidän jälkeenne. Esimerkkinne kuuliaisuudesta evankeliumin periaatteille ja sen aikaansaama vaikutus, henkilökohtaisen vanhurskautenne voima sekä hyvään tai pahaan johtavien päätöstenne seuraukset – nämä kaikki ulottuvat yli sukupolvien. Olettehan vahva side sukupolvienne ketjussa.

Minulla on todistus Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista. Todistan, että avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja että perhe on keskeisellä sijalla Jumalan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi.

Todistan, että sovitusuhrinsa ansiosta Jeesus Kristus lunastaa meidät synneistämme ja huonoista valinnoistamme ja antaa meille myös voimaa, joka ylittää omamme, pysyä uskollisina evankeliumille ja tekemillemme liitoille etenkin silloin kun elämän kokemukset tuntuvat vaikeilta.

Tiedän, että Pyhä Henki tuo mieleemme ja sydämeemme hengellisiä vaikutelmia ja auttaa meitä huomaamaan, miten voimme olla uskollinen lenkki sukupolviemme ketjussa, ja toimimaan sen mukaisesti. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Sisar Susan K. Bednarin puhe päättyy

Yhdistävä side

Toivon nyt rakentavani sen pohjalle, mitä presidentti Hinckley opetti ”sukupolvien ketjusta” omalla kohdallamme. Hän kuvaili selkeästi ja painokkaasti, mitä meidän ei pitäisi tehdä, eli meidän ei pitäisi tulla heikoksi lenkiksi sukupolvien ketjussa. Haluan keskittyä siihen, mitä meidän pitäisi tehdä, eli kuinka tulla yhdistäväksi siteeksi, lenkiksi sukupolvien ketjussa.

Kohdassa OL 128:18 meille sanotaan, ”että maa tuomitaan perikatoon, ellei ole olemassa minkäänlaista yhdistävää sidettä isien ja lasten välillä yhdessä tai toisessa asiassa – ja katso, mikä on tuo asia? Se on kaste kuolleiden puolesta. Sillä me emme voi päästä täydellisyyteen ilman heitä; eivätkä he voi päästä täydellisyyteen ilman meitä. Eivät he emmekä me voi päästä täydellisyyteen ilman niitä, jotka myös ovat kuolleet evankeliumissa, sillä aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden alussa – joka taloudenhoitokausi on nyt alkamassa – on välttämätöntä, että taloudenhoitokaudet ja avaimet ja voimat ja kirkkaudelliset totuudet liitetään ja yhdistetään yhteen ehyeksi ja täydeksi kokonaisuudeksi ja ilmoitetaan Aadamin ajoista aina nykyiseen aikaan asti.”2

Kutsun teitä nyt miettimään kahta peruskysymystä, jotka tämä pyhien kirjoitusten kohta herättää.

Ensimmäinen kysymys: Mikä on yhdistävä side? Presidentti Joseph F. Smith on opettanut: ”Vanhemmat ja lapset ja lapset ja vanhemmat täytyy liittää ja yhdistää yhteen, kunnes koko Jumalan perheen ketju on liitetty yhteen yhdeksi ketjuksi, ja heistä kaikista tulee Jumalan ja Hänen Kristuksensa perhe.”3

Pappeuden valtuuden ja avainten palautus tällä viimeisellä taloudenhoitokaudella mahdollistaa meille jokaiselle toimitusten vastaanottamisen, muistamisen ja kunnioittamisen sekä yksilölliseksi pelastukseksi että perheen korotukseksi. Elia on todellakin tullut, kuten luvattiin, antamaan pappeuden avaimet ja sinetöimisvaltuuden, jotka kääntävät sydämiä ja muodostavat yhdistäviä siteitä yli sukupolvien. Maan päällä on jälleen näinä myöhempinä aikoina valtuutettuja palvelijoita, jotka voivat täyttää Vapahtajan antamat pyhät lupaukset, ”että mitä sinä sinetöit maan päällä, se on sinetöity taivaassa; ja minkä sinä sidot maan päällä minun nimessäni ja minun sanani kautta, sanoo Herra, se on iankaikkisesti sidottu taivaissa”4.

Siten ”temppeleissä suorittamamme sijaistoimitukset, kasteesta alkaen, tekevät mahdolliseksi iankaikkisen yhdistävän siteen sukupolvien välille, mikä täyttää maan luomisen tarkoituksen”5.

Toinen kysymys: Kuinka tämä yhdistävä side turvaa sen, ettei maata tuomita perikatoon? Presidentti Joseph Fielding Smith on julistanut: ”Siinä ei ole kysymys ainoastaan kasteesta kuolleiden puolesta, vaan myös vanhempien sinetöimisestä toisiinsa ja lasten sinetöimisestä vanhempiinsa, niin että ’taloudenhoitokaudet ja avaimet ja voimat ja kirkkaudelliset totuudet liitetään ja yhdistetään yhteen ehyeksi ja täydeksi kokonaisuudeksi’ alusta aina ajan loppuun saakka [ks. OL 128:18]. Jos tätä [Elian palauttamaa] sinetöimisvoimaa ei olisi maan päällä, niin sekaannus vallitsisi ja epäjärjestys astuisi järjestyksen sijaan sinä päivänä, kun Herra tulee, ja näin ei tietenkään voisi olla, sillä Jumalan valtakunnassa kaikkea hallitsee ja säätelee täydellinen laki.”6

Miksi maa tuomittaisiin? ”Yksinkertaisesti siksi, että jos isien ja lasten välillä ei ole yhdistävää sidettä – joka on työ kuolleiden puolesta – niin me kaikki [tulisimme] olemaan hylättyjä; koko Jumalan työ [tulisi] raukeamaan tyhjiin ja täydelleen häviämään. – – Tämän [sinetöimis]valtuuden palauttaminen on hapate [eli vanhurskas vaikutus], joka pelastaa maan täydelliseltä hävitykseltä Jeesuksen Kristuksen tullessa.”7

Nämä evankeliumin perustotuudet auttavat meitä ymmärtämään, miksi ”avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja – – perhe on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi”8.

Jotkut teistä ovat kokeneet suurta surua perhesuhteissa, jotka ovat väkivaltaisia tai eivät toimi kunnolla. Ja näin ollen teillä ei ole juurikaan tai laisinkaan halua tulla yhdistetyksi ihmisiin, jotka ovat aiheuttaneet sellaista murhetta ja kärsimystä.

Kuunnelkaa tämä: iankaikkiset perhesiteet tulevat yhdistetyiksi ainoastaan pappeuden valtuudella ja henkilökohtaisen vanhurskauden avulla. Olipa perheessänne tapahtunut miten pahoja asioita hyvänsä, minä todistan ja lupaan, että Herra Jeesus Kristus on se parantumisen, uudistumisen ja eheytymisen lähde, jota te tarvitsette.

Vastoinkäymisenne iltana vieraananne on kenties ollut itku, mutta ilo, jonka meidän Lunastajamme ja Vapahtajamme on tehnyt mahdolliseksi, voi tulla uuden elämänne aamuna.9

Sen vuoksi, mitä?

Kun kahdentoista apostolin koorumissa keskusteltiin tärkeistä asioista, presidentti Boyd K. Packerilla oli usein tapana kysyä: ”Sen vuoksi, mitä?” Ymmärsin hänen kysymyksensä tarkoittavan: ”Siis, mikä hengellisesti tärkeä vaikutus tällä idealla, ehdotuksella tai toimintatavalla on kirkon jäsenten elämään? Siunaako se todella niitä, joita me palvelemme?” Pohjimmiltaan hän kutsui meitä miettimään neuvottelemamme asian arvoa ja jatkuvia vaikutuksia. Olen havainnut, että kysymys ”sen vuoksi, mitä?” auttaa mitä parhaiten tarkentamaan ajatuksiani kyseisestä aiheesta ja huomaamaan ne asiat, jotka merkitsevät eniten.

Saatatte siis kysyä: ”Veli Bednar, mikä sanomassasi meille on se ’sen vuoksi, mitä?’” Uskon, että vastaus tuohon kysymykseen voi löytyä kolmesta kysymyksestä, joita jotkut teistä kenties esittävät itselleen juuri nyt.

Tähän hartaustilaisuuteen osallistuu monia nuoria naisia ja miehiä, jotka ovat ensimmäisen sukupolven jäseniä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Olette kuunnelleet Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin sanomaa ja ottaneet sen vastaan, teidät on kastettu ja konfirmoitu asianmukaisella pappeuden valtuudella ja te ponnistelette parhaillaan eteenpäin lujina uskossa Kristukseen. Olittepa sitten uusia tai pitkäaikaisia käännynnäisiä, te olette kirkon elinehto sekä nykyisen ja tulevan perheenne pelastus. Te olette ensimmäinen lenkki sukupolvienne ketjussa.

Saatatte kuitenkin kysyä itseltänne: ”Koska olen ainoa kirkon jäsen perheessäni ja koska koen ankaraa vastustusta vanhempieni, sisarusteni ja muiden sukulaisteni taholta, kuinka minusta voi tulla vahva, yhdistävä side?”

Kun luette ja kuuntelette kertomuksia tämän taloudenhoitokauden varhaisista pioneereista, jotka kärsivät vainoa, kestivät fyysisiä vaikeuksia ja kävelivät halki tasankojen asettuakseen Suolajärven laaksoon, saatatte miettiä, olisitteko te kyenneet tekemään sen, mitä he tekivät. Monet teistä kuitenkin tekevät sitä, mitä he tekivät! Teidän nykyään kohtaamanne haasteet saattavat olla luonteeltaan ja tyypiltään hieman erilaisia kuin noiden pioneerien, mutta vastustus palautettua totuutta kohtaan jatkuu samana nykyään ja voimistuu yhä.

Huhtikuussa 1986 erään Ghanan keskiosissa elävän heimon päällikkö kuoli. Hautajaisvalmisteluissa oli mukana päällikön velipuoli Fred Antwi, joka oli vuotta aiemmin kastettu ja konfirmoitu Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi. Fred ei tiennyt, että päällikön nuorempi sisko, kuningataräiti, oli tehnyt suunnitelmia, joiden mukaan Fredistä tulisi uusi heimopäällikkö.

Hautajaisia edeltävänä iltana eräs sukulainen puhui Fredin kanssa luottamuksellisesti ja kysyi tältä: ”Tiedätkö, mitä suunnitelmia perheellä on sinua varten?” Fred vastasi: ”Ei, en tiedä ennen kuin minulle kerrotaan.” Sitten tuo sukulainen sanoi: ”Sinusta tulee uusi päällikkö.” Fred yllättyi ja sanoi painokkaasti: ”Ei! Uskontoni ei salli minun tehdä niin.”

Päällikkönä toimiminen on kunnia. Päällikkö on kyliensä ylimmäinen johtaja, ja kun hän puhuu, ihmiset tekevät niin kuin heitä ohjataan. Päällikkö saa taloudellista tukea, ja hänelle annetaan mitä tahansa hän katsoo tarvitsevansa. Siinä vaiheessa, kun Fred sai kuulla mahdollisuudesta tulla päälliköksi, hän palveli seurakunnanjohtajana. Ja hän oli kerta kaikkiaan haluton osallistumaan heimorituaaleihin, jotka olivat vastoin Vapahtajan evankeliumin periaatteita.

Esitän nyt Fredin oman vastauksen hänen siskonsa hätkähdyttävään ilmoitukseen. ”Sinä samana iltana nousin autooni ja ajoin läheiseen kylään tapaamaan yhtä heimomme vanhimmista. Halusin puhua hänen kanssaan uutisesta, joka minulle oli kerrottu. Heimovanhin selitti: ’Olen tietoinen suunnitelmista, enkä voi tehdä mitään auttaakseni sinua välttämään päälliköksi tulon.’”

Silloin Fred sanoi: ”Sinä tiedät, että minä olen kristitty, eikä uskontoni salli minun olla päällikkö, koska päällikön täytyy tehdä paljon sellaista, mitä minä en aio tehdä.” Heimovanhin vastasi: ”No, palaa sitten johtajiesi luo ja kerro heille, että olet kristitty etkä voi olla päällikkö.” Fred vastasi: ”Menin takaisin kertomaan johtajille, mutta he eivät piitanneet viestistäni.”

Fred jatkoi: ”Velipuoleni [aiempi päällikkö] haudattaisiin keskiyöllä, joten ajoin autossani kaikkien muiden omilla autoillaan ajavien sukulaisten perässä. Tultuamme tienristeykseen matkallamme hautajaisiin minä en kääntynyt muiden tavoin vasemmalle vaan käännyinkin oikealle – tielle, joka johtaa Cape Coastiin – ja painoin kaasua.”

Seuraavan puolen vuoden aikana Fredillä ei ollut mitään yhteyttä sukulaisiinsa. Hän sai myöhemmin tietää, että jos hän olisi mennyt hautajaisiin, hänet olisi nimitetty seuraavaksi päälliköksi ja hän olisi joutunut hyvin vaikeaan tilanteeseen. Hän sai ennen pitkää tietää, että hänen veljenpoikansa, kuningataräidin poika, oli nimitetty uudeksi päälliköksi.

Kun Fred teki sen käännöksen oikealle ja suuntasi kohti Cape Coastia, hän vahvisti ensimmäistä lenkkiä sukupolviensa ketjussa. Koska Fred oli luja todistuksessaan palautetun evankeliumin opista ja periaatteista, hänen elämänsä suunta muuttui ihmeellisesti. Hän ja sisar Antwi olivat ensimmäiset länsiafrikkalaiset kokoaikaiset lähetyssaarnaajat, jotka kutsuttiin palvelemaan Ghanan temppeliin. Parhaillaan Fred palvelee ensimmäisenä neuvonantajana Accran temppelin johtokunnassa Ghanassa ja hänen vaimonsa palvelee emännän apulaisena.

Kun Fred oli uusi käännynnäinen Vapahtajan palautetussa kirkossa, häntä siunattiin ja vahvistettiin voittamaan voimakas vastustus, jota hän koki perheensä, ystäviensä ja työtoveriensa taholta. Ja veli ja sisar Antwi ovat ahkerasti opettaneet lapsilleen Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja vakiinnuttaneet perheessään vanhurskauden malleja, jotka ulottuvat yli sukupolvien. Aivan kuten kaikki sai alkunsa Fredistä ja hänen vaimostaan, kaikki alkaa myös teistä!

Teille, jotka olette ensimmäisen polven kirkon jäseniä: se alkaa teistä! Te olette pioneereja sekä esivanhemmillenne että jälkeläisillenne. Kuolleet sukulaiset, jotka ovat eläneet ennen teitä sukupolvienne ketjussa, rukoilevat apuanne, ja ne, jotka tulevat jälkeenne, luottavat uskollisuuteenne. Teillä on todellakin voima tulla vahvaksi yhdistäväksi siteeksi. Muistakaa, että se alkaa teistä. Ja Herran avulla te pystytte siihen.

Jotkut teistä saattavat kysyä itseltään: ”Kuinka voin toivoa luovani iankaikkisen perheen, kun en ole koskaan ollut jäsen vahvassa myöhempien aikojen pyhien kodissa?” Muutamat havainnot omista kokemuksistani saattavat olla teille avuksi.

Omalla kohdallani ”sukupolvien ketjut” ovat hyvinkin erilaisia äitini ja isäni sukulinjoissa. Äitini ketjussa olen kirkon jäsen viidennessä sukupolvessa. Hänen esivanhempansa liittyivät kirkkoon Englannissa ja Sveitsissä palautuksen alkuaikoina. Siten äitini sukulinjassa minä olen yksi lenkki uskollisten sukupolvien pitkässä ketjussa.

Isäni ketjussa olen ensimmäisen sukupolven kirkon jäsen. Koska isäni liittyi kirkkoon vasta myöhemmin elämässään, veljeni ja minä olimme ensimmäiset Bednarit, jotka saivat pappeuden. Minä olin perheessämme ensimmäinen, joka palveli kokoaikaisessa lähetystyössä. Siten hyvin monien teidän tavoin minä olen ensimmäinen lenkki Bednarin sukupolvien ketjussa.

Isäni oli hyvä, omistautunut ja työteliäs mies. Rakastan häntä ja työskennellessäni hänen kanssaan sain suuria opetuksia, jotka ovat auttaneet minua tulemaan sellaiseksi kuin olen nyt. Äitini opetti minua rukoilemaan ja pitämään arvossa pyhiä kirjoituksia. Rakastan häntä ja arvostan sitä uskon liekkiä, jonka hän sytytti minussa. On kuitenkin kiinnostavaa, etten muista, että olisimme koskaan rukoilleet, tutkineet pyhiä kirjoituksia tai pitäneet perheillan yhdessä perheenä. Minä rukoilin ja luin Mormonin kirjaa äitini kanssa, mutta me emme koskaan tehneet näitä asioita yhdessä perheenä.

Herran avulla te voitte luoda iankaikkisen perheen, vaikka ette olekaan lähtöisin sellaisesta myöhempien aikojen pyhien kodista, jota toisinaan kuvataan Liahona- tai Ensign-lehtien kannessa. Muistattehan aina: se alkaa teistä!

Juuri se seikka, etten ollut kokenut vanhurskaita perhemalleja lapsuuskodissani, herätti minussa vahvan halun tehdä uutterasti työtä Susanin kanssa varmistaaksemme, että sellaiset mallit olivat aina osa kotia, jonka me loimme yhdessä. Kun neuvottelimme keskenämme ja pyysimme apua rukouksissamme, meitä innoitettiin ja siunattiin auttamaan lapsiamme oppimaan Vapahtajan palautetun evankeliumin periaatteet. Emme todellakaan olleet täydellisiä vanhempia, mutta me saimme tarvitsemiamme hengellisiä lahjoja ja ”apua yli omien voimiemme”10.

Te ja minä emme ole aiempien kokemustemme loukussa. Emme ole täysin ja kokonaan nykyisten olosuhteidemme uhreja tai elinolojemme vankeja. Pyhä Henki opettaa meille kaiken, mitä meidän tulee tehdä, myös perheen vanhurskauden malleja, joissa emme ole aiemmin olleet osallisina. Se alkaa teistä! Ja Herran avulla te pystytte siihen.

Teidän joidenkin sydän on särkynyt, kun perheenjäsenet tai arvostetut johtajat eivät ole kunnioittaneet pyhiä aviolupauksia. Saatatte kysyä itseltänne: ”Jos vanhempani tai muita tuntemiani pareja on sinetöity temppelissä eikä heidän avioliittonsa ole onnistuneet, mitä toivoa minulla voi olla siitä, että oma avioliittoni kestää ikuisesti?”

Te, jotka olette kokeneet avioeron tuomaa surua perheessänne tai tunteneet rikotun luottamuksen tuomaa tuskaa, muistattehan, että se alkaa jälleen teistä! Yksi lenkki sukupolvienne ketjussa on saattanut rikkoutua, mutta muut vanhurskaat lenkit ja se, mitä ketjusta on jäljellä, ovat siitä huolimatta iankaikkisesti tärkeitä. Te voitte lisätä voimaa ketjuunne ja kenties jopa auttaa rikkoutuneiden lenkkien eheyttämisessä. Tuota työtä toteutetaan yksi ihminen kerrallaan.

Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Isän iankaikkisen onnensuunnitelman mukaan meille on suotu moraalisen tahdonvapauden lahja ja me olemme vapaita toimimaan ja meillä on kyky toimia. Me emme ole pelkkiä toiminnan kohteita. Me olemme vapaita toimimaan oman tahtomme mukaan, ja meidän tulee tehdä innokkaasti työtä paljon vanhurskauden aikaansaamiseksi.11

Tyydytystä tuottavaa ja onnellista avioliittoa ei löydetä vaan sen luovat liittonsa pitävät mies ja nainen. Pelkään, että jotkut teistä saattavat etsiä loputtomiin jotakin sellaista, mitä ei ole olemassa. Ei ole olemassa mahdollista täydellistä puolisoa, joka voi varjella teitä emotionaaliselta tuskalta ja hengelliseltä ahdistukselta. Mutta Herran voimassa uskollinen mies ja nainen, jotka toimivat omasta vapaasta tahdostaan, voivat luoda tyydytystä tuottavan avioliiton ja iankaikkisen perheen, jollaista he toivovat ja kaipaavat.

Epäitsekäs palveleminen aviosuhteessa vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä maailmassa, joka herpaantumatta kannustaa itsekeskeisyyteen ja itsekkyyteen. Mutta se alkaa teistä, kun toimitte ja ponnistelette eteenpäin uskossa Vapahtajaan, etsitte jatkuvasti taivaallista apua ja käytätte vanhurskaasti moraalista tahdonvapauttanne. Te pystytte siihen Herran avulla.

Lupauksia, siunaus ja todistus

Rakkaat veljeni ja sisareni, pyydän hartaasti teitä koko sieluni tarmolla tulemaan yhdistäväksi siteeksi sukupolvienne ketjussa.

Yhdistäväksi siteeksi tuleminen alkaa teidän kohdallanne, kun teette niitä yksinkertaisia asioita, joita veli ja sisar Call tekivät kunnioittaakseen pyhiä liittoja ja opettaakseen lapsiaan rakastamaan Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia ja elämään sen mukaan.

Yhdistäväksi siteeksi tuleminen alkaa teidän kohdallanne, kun teillä on rohkeutta ja uskoa Vapahtajaan, niin että käännytte oikeaan aivan kuten veli Antwi.

Yhdistäväksi siteeksi tuleminen alkaa teidän kohdallanne, kun luotatte siihen, että Pyhä Henki opettaa teille kaiken ja valaisee polkunne silloinkin, kun ette tiedä tarkalleen etukäteen, minne teidän pitäisi mennä ja mitä teidän pitäisi tehdä.

Yhdistäväksi siteeksi tuleminen alkaa teidän kohdallanne, kun uutterasti ja urhoollisesti karkotatte pimeyden keskuudestanne12 ja seisotte vahvoina myöhempien aikojen viettelevää pahuutta vastaan.

Annan teille apostolisen siunauksen, niin että Pyhän Hengen voimalla voitte ymmärtää täydellisemmin paikkanne tärkeyden sukupolvien ketjussa. Tiedän, että teitä siunataan ja vahvistetaan, kun pyritte tulemaan vahvaksi, yhdistäväksi siteeksi. Ja lupaan, että Herran avulla te pystytte siihen!

Todistan iloiten, että Jeesus Kristus on elävän Jumalan elävä Poika. Tiedän, että Hän elää, että Hän on noussut kuolleista ja että Hän tuntee meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Todistan, että pappeuden valtuus ja avaimet, joilla sidotaan maan päällä ja taivaassa, on palautettu maan päälle näinä myöhempinä aikoina. Ja tiedän, että kun noudatamme Isän iankaikkista suunnitelmaa, me olemme onnellisia tässä elämässä ja perheemme voi olla yhdessä ikuisesti. Siitä lausun todistukseni Herran Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Gordon B. Hinckley, ”Chains”, Ricks Collegen hartaustilaisuus, 7. syyskuuta 1999, video.byui.edu; ks. myös ”Ricks College Devotional, September 7, 1999”, Discourses of President Gordon B. Hinckley, Volume 1: 1995–1999, 2005, s. 471–477.

  2. OL 128:18, kursivointi lisätty.

  3. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 411.

  4. OL 132:46.

  5. D. Todd Christofferson, ”Kuolleiden lunastus ja todistus Jeesuksesta”, Liahona, tammikuu 2001, s. 12.

  6. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Fielding Smith, 2013, s. 227.

  7. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Fielding Smith, s. 227.

  8. ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 129.

  9. Ks. Ps. 30:6.

  10. Ks. ”Lord, I Would Follow Thee”, Hymns, 220.

  11. Ks. OL 58:27–28.

  12. Ks. OL 50:23–25.