Fakataha Lotu Fakamāmani Lahi
Ko Ha Tuʻunga Fakaʻeiʻeiki


Ko Ha Tuʻunga Fakaʻeiʻeiki

Ko ha Efiafi mo ʻEletāL.Whitney Clayton

Fakataha Lotu FakaemāmaniLahi maʻáe Kakai Lalahi Kei Talavoú• 13 Sepitema,2015•ʻi NiuʻIoke,NiuʻIoke

ʻOku ou fiefia ke ʻiheni he ʻahóni,ʻo fetakinima pea tuʻu fakataha mo hoku kaungāmeʻa taʻengata lelei tahá.Ko ha fononga fakaʻeiʻeiki ʻa ʻeku nofo mo hoku ʻofaʻangá.

ʻOku ou lāngilangiʻia ke ʻi heni mo kimoutolu.ʻOku mou hā fakaʻofoʻofa— ʻakimoutolu ʻoku ou mamata mo sioloto ki aí fakatouʻosi.ʻOku mou fakaofo.ʻOku ou fakaʻamu ne lava ke mahino kiate kimoutolu ʻo hangē ko aú—ʻoku mou malava ha meʻa lahi pea ʻi ai e kahaʻu lelei.ʻOku ou faʻa manavasiʻi ko kitautolu pē ʻoku ʻikai ketau ʻiloʻi ho tau mahuʻingá, pea naʻa mo e taimi ʻoku tau ʻilo iá,ʻoku ʻikai ketau ongoʻi feʻunga. Pea ko e meʻa fakamamahí, ʻoku siʻi ʻetau fakamahuʻingaʻi pē kitautolú.

ʻOku fakamatalaʻi kitautolu ʻe he folofolá ʻi he tohi ʻa Mōsesé ko Hono foha pe ʻofefine,“ʻi he tatau ʻo e [ʻOtuá]”1,pea ʻia Mōsaia,“Ko e meʻa ʻi he fuakava kuo mou faí [ʻa ia koe papitaisó] ʻe ui ʻakimoutolu ko e ʻa e fānau ʻa Kalaisí, ko hono ngaahi foha, mo hono ngaahi ʻofefine”(2).Pea ʻoku tau lau ʻia Loma:

“Ko e fānau ʻa e ʻOtuá ʻakitautolu:

“Pea kapau koe fānau. . .ko e kau hoko ki he ʻOtuá,pea ko e kau hoko fakataha mo Kalaisi”(3).

Ko e hā leva ʻoku faingataʻa ai ke tau manatuʻi hotau tuʻunga fakaʻeiʻeikí pea moʻui maʻu pē ʻo fakatatau moia? Hangē ʻoku tokoniʻi au ʻe he fakatātā koʻení:

ʻI he ngaahi taʻu kuohilí ne u nofo mo hoku husepānití, mo ʻema tama tangata siʻisiʻitahá ʻi ʻĀsenitina ʻi ha ngāue ʻa e Siasí. Ne u feinga maʻu pē mo ʻema tama tangatá ke ʻai ʻa e ngaahi feituʻu manakoa fakalotofonuá ʻi homa taimiʻataá. Ne ʻi ai ha ngaahi feituʻu ne ma saiʻia ai. Ne kau ai ha zoo fakaʻofoʻofa ne tauhi ai ha fangamanu kaivao ne teʻeki ke mamamata ai kimuʻa. Ne ʻikai ke lue fakaalaala atu pē he ʻā e fangamanu fiemoheá pea fakaʻofoʻofaʻia pē mei he mamaʻó,ka naʻe fakaafeʻi ʻe he Lujan Zoo e kau ʻaʻahí ke hū ki he ʻaá pea ala ki he fangamonumanú—ʻo aʻu pē ki he fangamonumanu kaivaó. Naʻe ʻikai lava ke ke fakafisingaʻi e fakaafé.Ne ma muimui he tauhí ki he ʻā ne teuteuʻi maʻáe fanga laione lalahi mo fakailifiá pea ala kiate kinautolu, kae hangē ʻoku ʻikai kenau tokanga maí.

ʻI he ʻemau mavahe mei he malu ʻo e ʻaá, neu ʻeke ki he kau tauhí pe koe hā e founga ne nau fakalotoʻi ʻaki e fangamanu lalahí ni ke ʻoua tenau kai kimautolu. Ne fakaofo kiate au ʻenau talí. Naʻa nau taki ʻemau tokangá ki he fanga kiʻi kulí ne ʻi he lotoʻā tatau pē. Naʻa nau talamai ko ha taha e ngaahi meʻa kuo nau faí ko hono tauhi fakataha hake pē ʻa e fanga laioné mo e fanga kulī koiá. ʻI he kei iiki e fanga laioné, ne lalahi ange e fanga kiʻi kulī longoaʻa ko iá he fanga kiʻi laione. Ne tui e fangakulií naʻa nau pule, pea nau tuli maʻu pē ʻa e fanga laioné mo uʻu kinautolu. Ne anga e fanga kiʻi laioné ki he nofo ilifia pē honau tulikí pea hangē ʻoku nau ilifia ʻaupito ʻi he fanga kiʻi kulī fakakiná.

ʻI he tupu ʻa e fanga laioné, ne hokohoko atu pē ʻenau nofo manavahē he tulikí mo ilifia he fanga kiʻi kulií. Ne faingofua pē ke hanga ʻe ha taha e fanga ʻo taaʻi ʻaki hono vaʻé ʻa e fangakulií kenau tō ki tuʻa mei he ʻaá, ka naʻe ʻikai ke ʻiloʻi ʻe he fanga laioné pe kohai totonu kinautolu. Naʻe ʻikai kenau ʻiloʻi honau tuʻunga fakaʻeiʻeikí. Naʻa nau nofo pē ʻo fakangatangata kinautolu ʻe ha fakakaukauhala ʻo e meʻa ʻoku nau malavá. Naʻa nau pehē ʻoku nau kei siʻi mo vaivai, koia ne nau tuku ke puleʻi kinautolu ʻe he fangakulií fakakina, mo vilitakí mo fakailifiaʻi kinautolu.

ʻOku ou manavasiʻi ʻoku ʻi ai haʻa tau kiʻi kulī fakakina ʻokú ne fakaʻauha ʻetau lotofalalá mo ʻai ke hangē ʻoku tau nofo ilifiaʻi ha kiʻi tulukí. Tuku keu fakalau atu ha niʻihi, ʻoku meimei ke fakaemāmanilahi.

Ko e ʻuluakí:Siʻi e loto-falalá.

Naʻe fakatokangaʻi ʻe ha savea ne fai ʻoku tokolahi ha tau niʻihi ʻoku tau fuatautau ʻetau ngāueʻaki meʻa ʻoku ʻikai ola leleí ʻi heʻetau ngaahi lavameʻa.Koe angamahení,kapau ʻe sivi ha taha kei talavou ʻi ha ngaahi fehuʻi ʻe 100 pea tonu e 80,te ne lotomamahi ʻo pehē naʻe hala ʻa e fehuʻi ʻe 20 kae ʻikai fiefia ʻi he 80 ne tonú. ʻE lava ke fakakuihi kitautolu ʻe he ʻikai ketau loto falala kiate kitautolu mo ia te tau malavá ki hotau tuʻunga totonú mo ia te tau malavá.

Ko e uá:Ha ʻilo taʻehaohaoa mo taʻe-kakato.

Naʻa mo Nīfai,ko ha palōfita, ne haʻisia ke ngāueʻaki ʻa ʻene tuí koeʻuhí he naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi ʻa e meʻakotoa pē.Manatuʻi e taimi naʻe fakaava ai e langí kiate ia pea haʻu ha ʻāngelo ʻo tuʻu ʻi muʻa ʻiate iá? Naʻe mamata ʻa Nīfai ki ha meʻa-hā-mai ʻo Nāsaletí pea mo e faʻē ʻa e Fakamoʻuí, kaʻi hono fehuʻiange pe naʻe mahino kiate ia ʻa e afeitaulalo ʻa e ʻOtuá, naʻá ne pehē ʻoku ʻikai kene ʻiloʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē. Ka kimuʻa peá ne fakamatala ki he meʻa naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi leleí,naʻá ne toe fakamatala ki he meʻa naʻá ne ʻiloʻi pau: “ʻOku ʻofa [ʻa e ʻOtuá] ki heʻene fānaú”4.

Ko e meʻa mahuʻinga taha ia ke ʻiloʻí. ʻOku feʻunga ia ke taʻofi kitautolu mei hono fakaʻatā e ilifia ʻi he meʻa ʻoku ʻikai ʻilo kakató ke uesia ʻetau ʻilo pau ki hono moʻoni ʻo e Siasí pea mo ʻetau monūʻia ke fetuʻutaki mo Iá mo ʻEne ʻofa taʻe-tūkuá mo e mālohi fakaiviá kiate kitautolú.

Ko hono tolú: Taʻetokanga pe ʻikai hohaʻa.

ʻOku hanga ʻe he ʻetau ngaahi fili koví pe taʻetokanga ki he fililelei ʻo fakanenefuʻi ʻetau vakai ki he moʻoní.ʻOku ou tui ne ʻi ai ha ʻuhinga fakataipe ki hono fiemaʻu ke tānaki fakaʻaho ʻe he fānau ʻa ʻIsilelí ʻa e maná. Ne mei lava pē ʻe he Tamai Hēvaní ke ʻoange kiate kinautolu ha meʻakai ke feʻunga mo e uiké, ka naʻe hanga ʻe he fiemaʻu ke tānaki ha meʻakai fakalaumālié ke nau manatu kiate Ia. ʻOku fiemaʻu ke maʻu maʻu pē ʻa e meʻakai fakalaumālié. Ko e laufolofolá,lotú,maʻulotú,fetokoniʻakí— ʻa e mana mo e meʻakai moʻuileleiʻa e fānau ʻa e ʻOtuá.

ʻOku ʻikai ha toe veiveiua ʻoku ʻi ai ha ngaahi meʻa fakahohaʻa ʻoku ʻatautolu pē. ʻOku ʻikai ha taha ʻe haohaoa.ʻOua naʻa tuku kenau fakangatangata koe. Angalelei ʻo hangē ko e fānau fakaʻeiʻeiki ʻa e ʻOtuá. Ko ia hoʻomou tukufakaholó. Kapau ʻoku ʻikai tatau hoʻomou tōʻonga lolotongá mo hoʻomou tuʻunga fakaʻeiʻeiki ʻoku ʻomoutolú, fai ha liliu. Te ke lava ʻo fai ia ʻi he tokoni ʻa e langí. ʻOku tolonga ho tuʻunga fakalangí. Neongo ne ʻikai ke ngali loto toʻa mo mālohi e fanga laioné, ne mau kei laione pē.

ʻOku tau faʻa pehē ne fakatupu kitautolu ʻe he ʻOtuá, pea ko ha fakakaukau fakaʻeiʻeiki ia.Ka ʻoku ou saiʻia ange ʻi hono manatuʻi ko ʻEne fānau kitautolu. ʻOku fetāfeaki ʻa Hono DNA fakalaumālié ʻiate kitautolu. Manatuʻi, kuó Ne toutou folofola ko Hono ngaahi fohá mo e ʻofefine ko ʻEne kau ʻea hoko. Tuku ange ha faʻahinga pōpoaki,tui,pe ʻulungaanga kākā ʻokú ne fakatupu kē ke nofomanavahē. ʻOua naʻa tuku kenau fakahohaʻasi koe pea ʻai ke ke ongoʻi ilifia pe loto lavea aí. Tui ki ho tuʻunga ʻi he taʻengatá. ʻOkú ke fakaʻeiʻeiki.

Fakatauange ke faitāpuekina kitautolu ʻe he ʻEikí ʻi ha ongoʻi hotau tuʻunga fakalangí. Ko e talaʻofa “ʻA e meʻa kotoa Pē ʻoku ʻa e Tamaí” ʻoku ʻanautolu ʻoku nau maʻu ʻa e vīsone maʻongoʻonga ʻa e ʻOtuá ʻo e meʻa ʻoku nau malavá pea moʻui ʻo fakatatau ko honau tofiʻá ʻi heʻenau hoko ko e ʻea hoko ʻetau Tamai Hēvaní. Fakatauange ke faitāpuekina koe ʻe he ʻEikí ʻi hoʻo tali mo fiefia ʻi homou tuʻunga totonú. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.