Pyhät kirjoitukset
Evankeliumi Markuksen mukaan 13


Jeesus puhuu viimeisistä tapahtumista

13

Luku 13

Temppelin hävitys

1 Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: ”Opettaja, katso! Mitkä kivet, mikä rakennus!”

2 Jeesus vastasi: ”Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.”

Ensimmäiset lopun merkit

3 Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä temppeliä vastapäätä, kyselivät Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas, jotka olivat hänen kanssaan:

4 ”Milloin se kaikki tapahtuu? Kerro meille, mikä on merkkinä siitä, että sen toteutuminen on lähellä.”


5 Jeesus alkoi puhua heille:”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan.

6 Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ’Minä se olen’, ja eksyttävät monia.

7 Kun kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Niin täytyy käydä, mutta se ei vielä merkitse loppua.

8 Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on maanjäristyksiä ja tulee nälänhätä. Tämä on synnytystuskien alkua.


9 ”Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille.

10 Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille.

11 Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.


12 ”Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman.

13 Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

Suuri ahdinko

14 ”Kun te näette turmion iljetyksen seisovan paikassa, jossa se ei saisi olla – huomatkoon lukija tämän! – silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille.

15 Sen, joka on katolla, ei pidä mennä alas taloonsa mitään hakemaan,

16 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa.

17 Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät!

18 Rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvisaikaan,

19 sillä noina päivinä tulee olemaan ahdinko, jollaista ei ole ollut luomakunnan alusta, Jumalan luomistyöstä tähän päivään asti, eikä tule olemaan.

20 Jos Herra ei olisi lyhentänyt sitä aikaa, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta niiden tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt sen ajan.


21 ”Jos joku sanoo teille: ’Täällä on Messias’, tai: ’Katso, Messias on tuolla’, älkää uskoko.

22 Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä johtaakseen, jos mahdollista, valitut harhaan.

23 Pitäkää siis varanne. Minä olen ennalta ilmoittanut teille kaiken.

Ihmisen Pojan tuleminen

24 ”Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan,

25 tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät.

26 Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan,

27 ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.


28 ”Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.

29 Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella.

30 Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu.

31 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

32 Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.

Valvokaa!

33 ”Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee.

34 Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa.

35 Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa.

36 Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta.

37 Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!”