Helaman 3
    Footnotes

    Luku 3

    Monia nefiläisiä muuttaa pohjoisenpuoleiseen maahan. He rakentavat taloja sementistä ja pitävät monia aikakirjoja. Kymmeniätuhansia käännytetään ja kastetaan. Jumalan sana johdattaa ihmisiä pelastukseen. Helamanin poika Nefi nousee tuomarinistuimelle. Noin 49–39 eKr.

    1 Ja nyt tapahtui tuomarien hallituskauden neljäntenäkymmenentenäkolmantena vuonna, ettei Nefin kansan keskuudessa ollut mitään kiistaa, lukuun ottamatta vähäistä ylpeyttä, jota oli kirkossa ja joka aiheutti jonkin verran erimielisyyttä kansan keskuudessa, mitkä asiat ratkaistiin neljännenkymmenennenkolmannen vuoden lopulla.

    2 Eikä kansan keskuudessa ollut mitään kiistaa neljäntenäkymmenentenäneljäntenä vuonna; eikä neljäntenäkymmenentenäviidentenäkään vuonna ollut paljon kiistaa.

    3 Ja tapahtui neljäntenäkymmenentenäkuudentena, että oli paljon kiistaa ja monia mellakoita, joiden vuoksi tavattoman monia lähti Sarahemlan maasta ja meni apohjoisenpuoleiseen maahan ottamaan maan perintöosakseen.

    4 Ja he kulkivat tavattoman pitkän matkan, niin että he tulivat asuurten vesien ja monien virtojen äärelle.

    5 Niin, ja he levisivät maan kaikkiin osiin, kaikkiin niihin osiin, jotka eivät olleet jääneet autioiksi ja puuttomiksi niiden monien asukkaiden tähden, joiden perintönä maa oli aikaisemmin ollut.

    6 Ja nyt mikään osa maasta ei ollut autio, puita lukuun ottamatta; mutta maassa aikaisemmin asuneen kansan atuhon suuruuden tähden sitä sanottiin bautioksi.

    7 Ja koska maassa oli vain vähän puuta, sinne lähteneistä ihmisistä tuli tavattoman eteviä sementin käyttäjiä; sen tähden he rakensivat sementistä taloja, joissa he asuivat.

    8 Ja tapahtui, että he lisääntyivät ja levisivät ja menivät etelänpuoleisesta maasta pohjoisenpuoleiseen maahan ja levisivät niin, että he alkoivat peittää koko maan eteläisestä merestä pohjoiseen mereen, läntisestä amerestä itäiseen mereen.

    9 Ja pohjoisenpuoleisessa maassa olevat ihmiset asuivat teltoissa ja sementistä tehdyissä taloissa, ja he sallivat kaikkien maasta nousevien puiden kasvaa, jotta he aikanaan saisivat puutavaraa rakentaakseen talonsa, niin, kaupunkinsa ja temppelinsä ja synagogansa ja pyhäkkönsä ja kaikenlaiset rakennuksensa.

    10 Ja tapahtui puutavaran ollessa tavattoman vähissä pohjoisenpuoleisessa maassa, että sitä lähetettiin paljon alaivaamalla.

    11 Ja näin pohjoisenpuoleisessa maassa olevat ihmiset saivat mahdollisuuden rakentaa monia kaupunkeja sekä puusta että sementistä.

    12 Ja tapahtui, että myös monet Ammonin akansasta, jotka olivat syntyjään lamanilaisia, menivät tähän maahan.

    13 Ja nyt monet tähän kansaan kuuluvat ovat pitäneet tämän kansan tekemisistä monia aikakirjoja, jotka kertovat heistä yksityiskohtaisesti ja hyvin laajasti.

    14 Mutta katso, sadattakaan osaa tämän kansan tekemisistä eli kertomuksesta lamanilaisista ja nefiläisistä ja heidän sodistaan ja kiistoista ja mellakoista ja heidän saarnaamisestaan ja profetioistaan ja merenkulustaan ja laivanrakennuksestaan ja heidän atemppelien ja synagogien ja pyhäkköjen rakentamisestaan ja heidän vanhurskaudestaan ja jumalattomuudestaan ja murhistaan ja ryöstöistään ja rosvouksestaan ja kaikenlaisista iljetyksistä ja haureudesta ei voida sisällyttää tähän kirjaan.

    15 Mutta katso, on olemassa monia kirjoja ja paljon kaikenlaisia aikakirjoja, ja niitä ovat pitäneet pääasiassa nefiläiset.

    16 Ja nefiläiset ovat ajättäneet ne perintönä sukupolvesta toiseen, aina siihen asti kun he ovat langenneet rikkomukseen ja heitä on murhattu, rosvottu ja metsästetty ja ajettu ja surmattu ja hajotettu maan päälle, ja he ovat sekoittuneet lamanilaisiin, niin ettei heitä benää kutsuta nefiläisiksi, ja heistä on tullut jumalattomia ja villejä ja julmia, aivan niin, tullut lamanilaisia.

    17 Ja nyt minä palaan takaisin kertomukseeni; ja nyt se, mistä olen puhunut, oli tapahtunut sen jälkeen, kun Nefin kansan keskuudessa oli ollut suuria kiistoja ja levottomuuksia ja sotia ja mellakoita.

    18 Tuomarien hallituskauden neljäskymmeneskuudes vuosi päättyi;

    19 ja tapahtui, että maassa oli yhä suurta kiistaa, niin, vieläpä neljäntenäkymmenentenäseitsemäntenä vuonna ja neljäntenäkymmenentenäkahdeksantenakin vuonna.

    20 Kuitenkin Helaman hallitsi tuomarinistuimella oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti; niin, hän noudatti tarkoin Jumalan säädöksiä ja tuomioita ja käskyjä, ja hän teki alati sitä, mikä oli oikein Jumalan silmissä, ja hän vaelsi isänsä teitä, niin että hän menestyi maassa.

    21 Ja tapahtui, että hän sai kaksi poikaa. Hän antoi vanhemmalle nimen aNefi ja nuoremmalle nimen bLehi. Ja he alkoivat varttua Herralle.

    22 Ja tapahtui, että sodat ja kiistat alkoivat laantua vähäisessä määrin nefiläisten kansan keskuudessa Nefin kansan tuomarien hallituskauden neljännenkymmenennenkahdeksannen vuoden loppupuolella.

    23 Ja tapahtui tuomarien hallituskauden neljäntenäkymmenentenäyhdeksäntenä vuonna, että koko maahan vakiintui jatkuva rauha, ainoastaan niitä salaliittoja lukuun ottamatta, joita rosvo aGadianton oli perustanut maan asutumpiin osiin ja jotka siihen aikaan eivät olleet hallituksen johdossa olevien tiedossa; sen tähden niitä ei hävitetty maasta.

    24 Ja tapahtui, että tänä samana vuonna kirkossa oli tavattoman suurta menestystä, niin että tuhansia liittyi kirkkoon ja kastettiin parannukseen.

    25 Ja niin suuri oli kirkon menestys ja niin monet ne siunaukset, joita kansalle vuodatettiin, että itse ylipapit ja opettajatkin olivat määrättömän hämmästyneitä.

    26 Ja tapahtui, että Herran työ menestyi, niin että monia sieluja, niin, jopa kymmeniätuhansia, kastettiin ja he liittyivät Jumalan kirkkoon.

    27 Näin me voimme nähdä, että Herra on armollinen kaikille, jotka vilpittömin sydämin huutavat avuksi hänen pyhää nimeään.

    28 Niin, näin me näemme, että taivaan aportti on avoinna bkaikille, nimittäin niille, jotka uskovat Jeesuksen Kristuksen, joka on Jumalan Poika, nimeen.

    29 Niin, me näemme, että jokainen, joka tahtoo, voi tarttua Jumalan asanaan, joka on belävä ja voimallinen ja joka hajottaa kaikki Perkeleen viekkaudet ja ansat ja juonet ja johdattaa Kristuksen ihmisen kaitaa ja ckapeaa tietä pitkin sen ikuisen kurjuuden dkuilun ylitse, joka on valmiina nielemään jumalattomat –

    30 ja vie heidän sielunsa, niin, heidän kuolemattomat sielunsa Jumalan aoikealle puolelle taivaan valtakuntaan, istumaan Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien pyhien isiemme kanssa, eivätkä ne enää lähde pois.

    31 Ja tänä vuonna oli jatkuva riemu Sarahemlan maassa ja kaikilla ympäröivillä seuduilla, aivan koko siinä maassa, jota nefiläiset pitivät hallussaan.

    32 Ja tapahtui, että neljännenkymmenennenyhdeksännen vuoden lopun vallitsi rauha ja tavattoman suuri ilo; niin, ja myös tuomarien hallituskauden viidentenäkymmenentenä vuonna oli jatkuva rauha ja suuri ilo.

    33 Ja myös tuomarien hallituskauden viidentenäkymmenentenäyhdentenä vuonna oli rauha, lukuun ottamatta ylpeyttä, joka alkoi tunkeutua kirkkoon – ei Jumalan kirkkoon, vaan niiden ihmisten sydämeen, jotka väittivät kuuluvansa Jumalan kirkkoon –

    34 ja he ylpistyivät akopeudessa jopa niin, että vainosivat monia veljiään. Nyt tämä oli suuri vääryys, jonka takia kansan nöyrempi osa joutui kärsimään suuria vainoja ja kestämään paljon ahdinkoa.

    35 Kuitenkin he apaastosivat ja brukoilivat usein ja tulivat vahvemmiksi ja vahvemmiksi cnöyryydessään ja lujemmiksi ja lujemmiksi Kristuksen uskossa, niin että heidän sielunsa täyttyi ilolla ja lohdutuksella, niin, jopa niin, että heidän sydämensä dpuhdistui ja epyhittyi, mikä pyhittyminen tulee siitä, että he fantoivat sydämensä Jumalalle.

    36 Ja tapahtui, että viideskymmeneskahdeskin vuosi päättyi rauhassa, lukuun ottamatta sitä tavattoman suurta ylpeyttä, joka oli päässyt ihmisten sydämiin; ja se johtui heidän tavattoman suurista arikkauksistaan ja heidän menestyksestään maassa; ja se kasvoi heissä päivästä päivään.

    37 Ja tapahtui tuomarien hallituskauden viidentenäkymmenentenäkolmantena vuonna, että Helaman kuoli, ja hänen vanhempi poikansa Nefi alkoi hallita hänen jälkeensä. Ja tapahtui, että hän hallitsi tuomarinistuimella oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti; niin, hän piti Jumalan käskyt ja vaelsi isänsä teitä.