Pyhät kirjoitukset
Helaman 13
Alaviitteet

Hide Footnotes

Aihe

Samuel Lamanilaisen profetia nefiläisille.

Käsittää luvut 13–15.

Luku 13

Samuel Lamanilainen profetoi, että nefiläiset tuhoutuvat, elleivät he tee parannusta. Heidät ja heidän rikkautensa kirotaan. He hylkäävät profeetat ja kivittävät heitä, ovat pahojen henkien saartamia ja etsivät onnea pahan tekemisestä. Noin 6 eKr.

1 Ja nyt tapahtui kahdeksantenakymmenentenäkuudentena vuonna, että nefiläiset pysyivät yhä jumalattomuudessa, niin, suuressa jumalattomuudessa, kun taas alamanilaiset pitivät tarkasti huolen Jumalan käskyjen noudattamisesta Mooseksen lain mukaisesti.

2 Ja tapahtui, että tänä vuonna oli eräs Samuel, lamanilainen, joka tuli Sarahemlan maahan ja alkoi saarnata kansalle. Ja tapahtui, että hän saarnasi monta päivää parannusta kansalle, ja hänet karkotettiin, ja hän aikoi palata omaan maahansa.

3 Mutta katso, hänelle tuli Herran ääni, että hänen tuli palata takaisin ja profetoida kansalle kaikki, mitä hänen asydämeensä tulisi.

4 Ja tapahtui, että hänen ei sallittu tulla kaupunkiin; sen tähden hän meni ja nousi sen muurille ja ojensi kätensä ja huusi kovalla äänellä ja profetoi kansalle kaiken, mitä Herra pani hänen sydämeensä.

5 Ja hän sanoi sille: Katso, minä, Samuel, lamanilainen, puhun Herran sanoja, jotka hän panee minun sydämeeni; ja katso, hän on pannut sydämeeni sanottavaksi tälle kansalle, että oikeudenmukaisuuden amiekka häälyy tämän kansan yllä; ja ennen kuin neljäsataa vuotta kuluu, oikeudenmukaisuuden miekka iskee tätä kansaa.

6 Niin, ankara ahävitys odottaa tätä kansaa, ja se tulee varmasti tämän kansan osaksi, eikä mikään muu voi tätä kansaa pelastaa kuin parannus ja usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, joka varmasti tulee maailmaan ja kärsii paljon ja joka surmataan kansansa puolesta.

7 Ja katso, Herran aenkeli on julistanut sen minulle, ja hän toi bilosanoman sielulleni. Ja katso, minut lähetettiin teidän luoksenne julistamaan sitä teillekin, jotta te saisitte ilosanoman; mutta katso, te ette tahtoneet ottaa minua vastaan.

8 Sen tähden, näin sanoo Herra: Nefiläisten kansan sydänten kovuuden tähden, elleivät he tee parannusta, minä otan sanani pois heiltä ja minä avedän Henkeni pois heistä enkä kärsi heitä enää, ja minä käännän heidän veljiensä sydämet heitä vastaan.

9 Ja ennen kuin aneljäsataa vuotta on kulunut, minä annan lyödä heitä; niin, minä rankaisen heitä miekalla ja nälänhädällä ja ruttotaudilla.

10 Niin, minä rankaisen heitä hehkuvassa vihassani, ja aneljännessä sukupolvessa on vihollisianne, jotka saavat elää nähdäkseen teidän täydellisen tuhonne; ja tämä tapahtuu varmasti, ellette tee parannusta, sanoo Herra; ja neljänteen sukupolveen kuuluvat tuottavat teille tuhon.

11 Mutta jos te teette parannuksen ja apalaatte Herran Jumalanne luo, minä käännän pois vihani, sanoo Herra; niin, näin sanoo Herra: Siunattuja ovat ne, jotka tekevät parannuksen ja kääntyvät minun puoleeni, mutta voi sitä, joka ei parannusta tee.

12 Niin, avoi tätä suurta Sarahemlan kaupunkia, sillä katso, niiden tähden, jotka ovat vanhurskaita, se pelastuu; niin, voi tätä suurta kaupunkia, sillä minä näen, sanoo Herra, että on monia, jopa suurin osa tästä suuresta kaupungista, jotka paaduttavat sydämensä minua vastaan, sanoo Herra.

13 Mutta siunattuja ovat ne, jotka tekevät parannuksen, sillä heidät minä säästän. Mutta katso, ellei olisi niitä vanhurskaita, jotka ovat tässä suuressa kaupungissa, katso, minä antaisin atulen tulla alas taivaasta hävittämään sen.

14 Mutta katso, vanhurskaiden tähden se säästyy. Mutta katso, tulee aika, sanoo Herra, että kun te karkotatte vanhurskaat keskuudestanne, silloin te olette kypsiä tuhoon; niin, voi tätä suurta kaupunkia siinä olevan jumalattomuuden ja iljetysten tähden.

15 Niin, ja voi Gideonin kaupunkia siinä olevan jumalattomuuden ja iljetysten tähden.

16 Niin, ja voi kaikkia kaupunkeja, jotka ovat ympäri maata ja jotka ovat nefiläisten hallussa, niissä olevan jumalattomuuden ja iljetysten tähden.

17 Ja katso, akirous kohtaa maata, sanoo Herra Sebaot, niiden ihmisten tähden, jotka ovat maassa, nimittäin heidän jumalattomuutensa ja iljetystensä tähden.

18 Ja tapahtuu, sanoo Herra Sebaot, niin, meidän suuri ja tosi Jumalamme, ettei kukaan, joka akätkee aarteita maahan, löydä niitä enää maan suuren kirouksen tähden, paitsi jos hän on vanhurskas ihminen ja kätkee sen Herran huomaan.

19 Sillä minä tahdon, sanoo Herra, että he kätkevät aarteensa minun huomaani; ja kirottuja olkoot ne, jotka eivät kätke aarteitaan minun huomaani; sillä muut kuin vanhurskaat eivät kätke aarteitaan minun huomaani; ja se, joka ei kätke aarteitaan minun huomaani, on kirottu, ja samoin aarre, eikä kukaan voi sitä lunastaa maan kirouksen tähden.

20 Ja tulee päivä, jolloin he kätkevät aarteensa, koska he ovat kiinnittäneet sydämensä rikkauksiin; ja koska he ovat kiinnittäneet sydämensä rikkauksiinsa ja tahtovat kätkeä aarteensa, kun he pakenevat vihollisiaan, koska he eivät tahdo kätkeä niitä minun huomaani, olkoot he kirottuja ja samoin heidän aarteensa; ja sinä päivänä heitä lyödään, sanoo Herra.

21 Katsokaa, te tämän suuren kaupungin asukkaat, ja akuulkaa minun sanojani; niin, kuulkaa niitä sanoja, jotka Herra sanoo, sillä katso, hän sanoo, että te olette kirottuja rikkauksienne tähden, ja myös teidän rikkautenne ovat kirottuja, koska te olette kiinnittäneet sydämenne niihin ettekä ole kuulleet hänen sanojaan, joka ne teille antoi.

22 Te ette muista Herraa Jumalaanne siinä, millä hän on teitä siunannut, vaan te muistatte aina arikkauksianne, kiittämättä niistä Herraa Jumalaanne; niin, teidän sydämenne ei ole kääntynyt Herran puoleen, vaan se paisuu suuresta bylpeydestä aiheuttaen kerskumista ja suurta paisumista, ckateutta, riitaa, pahansuopaisuutta, vainoa ja murhia ja kaikenlaisia pahoja tekoja.

23 Tästä syystä Herra Jumala on antanut kirouksen kohdata maata ja myös teidän rikkauksianne, ja tämä teidän pahuutenne tähden.

24 Niin, voi tätä kansaa tämän ajan tähden, joka on tullut, jolloin te akarkotatte profeetat ja pilkkaatte heitä ja heitätte heitä kivillä ja surmaatte heidät ja teette heille kaikenlaista pahaa, samoin kuin ihmiset tekivät muinaisena aikana.

25 Ja nyt, kun te puhutte, te sanotte: Jos me olisimme eläneet muinoin aisiemme aikana, me emme olisi surmanneet profeettoja; me emme olisi kivittäneet heitä ja karkottaneet heitä.

26 Katso, te olette pahempia kuin he; sillä niin totta kuin Herra elää, jos joku aprofeetta tulee teidän keskuuteenne ja julistaa teille Herran sanaa, joka todistaa teidän synneistänne ja pahoista teoistanne, te bvihastutte hänelle ja karkotatte hänet ja etsitte kaikenlaisia keinoja ottaaksenne hänet hengiltä; niin, te sanotte, että hän on väärä cprofeetta ja että hän on synnintekijä ja Perkeleestä, koska hän dtodistaa, että teidän tekonne ovat pahoja.

27 Mutta katso, jos joku ihminen tulee teidän keskuuteenne ja sanoo: Tehkää tämä, eikä siinä ole mitään pahaa; tehkää tuo, ettekä joudu kärsimään; niin, hän sanoo: Vaeltakaa oman sydämenne kopeuden mukaisesti; niin, vaeltakaa silmienne kopeuden mukaisesti ja tehkää mitä ikinä sydämenne haluaa – ja jos joku ihminen tulee teidän keskuuteenne ja sanoo näin, te otatte hänet vastaan ja sanotte, että hän on aprofeetta.

28 Niin, te ylennätte hänet ja annatte hänelle omaisuudestanne; te annatte hänelle kultaanne ja hopeaanne ja puette hänet kalliisiin vaatteisiin; ja koska hän puhuu teille amielisteleviä sanoja ja hän sanoo, että kaikki on hyvin, niin te ette hänestä vikaa löydä.

29 Oi te jumalaton ja kieroutunut sukupolvi, te paatunut ja uppiniskainen kansa, kuinka kauan luulette Herran teitä kärsivän? Niin, kuinka kauan sallitte atyhmien ja bsokeiden oppaiden johdattaa itseänne? Niin, kuinka kauan cvalitsette pimeyden mieluummin kuin dvalon?

30 Niin, katso, Herran viha on jo syttynyt teitä vastaan; katso, hän on kironnut maan teidän pahuutenne tähden.

31 Ja katso, tulee aika, jolloin hän kiroaa teidän rikkautenne, niin että niistä tulee aliukkaita, niin että ette voi niitä pitää, ja köyhyytenne päivinä te ette voi pitää niitä.

32 Ja köyhyytenne päivinä te huudatte Herran puoleen, ja turhaan te huudatte, sillä teidän hävityksenne on jo kohdannut teitä, ja teidän tuhonne on varmistettu; ja silloin te itkette ja valitatte sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot. Ja silloin te valitatte ja sanotte:

33 Oi akunpa olisin tehnyt parannuksen enkä olisi tappanut profeettoja ja bkivittänyt heitä ja karkottanut heitä. Niin, sinä päivänä te sanotte: Oi kunpa olisimme muistaneet Herraa Jumalaamme sinä päivänä, kun hän antoi meille rikkautemme, niin silloin ne eivät olisi tulleet liukkaiksi, niin että olisimme menettäneet ne; sillä katso, meidän rikkautemme ovat meiltä menneet.

34 Katso, me panemme työkalun tähän, ja huomispäivänä se on poissa; ja katso, meidän miekkamme on otettu meiltä sinä päivänä, kun olemme etsineet niitä taistelua varten.

35 Niin, me olemme kätkeneet aarteemme, ja ne ovat luisuneet meiltä pois maan kirouksen tähden.

36 Oi kunpa olisimme tehneet parannuksen sinä päivänä, kun Herran sana tuli meille, sillä katso, maa on kirottu, ja kaikki on tullut liukkaaksi, emmekä voi sitä pitää.

37 Katso, me olemme pahojen henkien ympäröimiä, niin, me olemme sen enkelien saartamia, joka on pyrkinyt hävittämään sielumme. Katso, meidän pahat tekomme ovat suuret. Oi Herra, etkö voi kääntää vihaasi pois meistä? Ja näin te puhutte niinä päivinä.

38 Mutta katso, teidän akoetusaikanne on ohitse; te olette blykänneet pelastuksenne päivää, kunnes on ikuisesti liian myöhäistä ja teidän tuhonne on varmistettu; niin, sillä te olette koko elinaikanne tavoitelleet sitä, mitä ette voineet saada, ja te olette tavoitelleet connea tekemällä pahaa, mikä on vastoin sen vanhurskauden luonnetta, joka on meidän suuressa ja iankaikkisessa Päämiehessämme.

39 Oi te maan asukkaat, kunpa kuulisitte sanojani! Ja minä rukoilen, että Herran viha käännettäisiin pois teistä ja että te tekisitte parannuksen ja pelastuisitte.