Ensimmäinen presidenttikunta

5

Ylimmät johtohenkilöt ja vyöhykkeen johtohenkilöt

5.0

Johdanto

Jeesus Kristus on kirkkonsa kulmakivi (ks. Ef. 2:20). Hänellä on kaikki pappeuden avaimet. Hän kutsuu apostoleja ja profeettoja auttamaan Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä. Hän antaa näille valituille palvelijoille kaikki avaimet, jotka tällä hetkellä kuuluvat Jumalan valtakuntaan maan päällä. (Ks. OL 27:12–13; ks. myös 3.4.1 tässä käsikirjassa.)

Profeettojen ja apostolien välityksellä Herra kutsuu miehiä seitsenkymmenen virkaan auttamaan Hänen työssään koko maailmassa (ks. OL 107:38). Lisäksi johtavalle piispakunnalle, johtaville virkailijoille sekä muille mies- ja naisjohtajille annetaan tärkeitä vastuita auttaa työssä.

Tässä luvussa kuvaillaan kirkon ylimpien johtohenkilöiden ja vyöhykkeiden johtohenkilöiden tehtäviä.

5.1

Kirkon ylimmät johtohenkilöt

Kirkon ylimpiä johtohenkilöitä ovat kaikki johtavat auktoriteetit ja johtavat virkailijat. Sanat ylin ja johtava ilmaisevat, että tehtäviin liittyvää valtuutta ja vastuita eivät rajoita maantieteelliset rajat. Ne, joilla on näitä tehtäviä, johtavat, opettavat ja palvelevat kirkon jäseniä kaikkialla maailmassa.

Tässä luvussa esitetään yhteenveto tehtävistä, joita on johtavilla auktoriteeteilla, johtavilla virkailijoilla sekä niillä neuvostoilla ja komiteoilla, joissa he palvelevat.

5.1.1

Johtavat auktoriteetit

5.1.1.1

Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi

Kirkon presidentti. Muinaisista ajoista lähtien Herra on ohjannut kansaansa profeettojen välityksellä (ks. Aam. 3:7; Ef. 4:11–13). Kirkon presidentti on profeetta, näkijä ja ilmoituksensaaja. Hän on myös virkaiältään vanhin apostoli. Herran johdolla hän johtaa kirkkoa ja on ainoa henkilö maan päällä, jolla on valtuus käyttää kaikkia pappeuden avaimia (ks. Matt. 16:16–19: ks. myös 3.4.1.1 tässä käsikirjassa). Hänellä on valtuus vastaanottaa ilmoitusta ja julistaa Jumalan tahto koko kirkkoa varten. (Ks. OL 43:2–3; 107:91–92; 128:11.)

Ensimmäinen presidenttikunta. Kirkon presidentin kautta Herra kutsuu neuvonantajia auttamaan työssä. Presidentti ja hänen neuvonantajansa ovat ”kolme johtavaa ylipappia, [jotka] muodostavat kirkon presidenttikunnan koorumin” (OL 107:22). Tätä koorumia kutsutaan ensimmäiseksi presidenttikunnaksi. Ensimmäisen presidenttikunnan jäsenet ovat apostoleja, ja siinä tehtävässä he ovat Jeesuksen Kristuksen nimen ”erityisiä todistajia” (ks. OL 107:23). Ensimmäinen presidenttikunta johtaa ja ohjaa kaikkia kirkon asioita.

Pietari, Jaakob ja Johannes hoitivat tätä tehtävää muinaisessa kirkossa. He olivat Vapahtajan kanssa useissa pyhissä tilanteissa ja saivat valtakunnan avaimet. (Ks. Matt. 16:18–19; 17:1–5; Mark. 14:32–42; OL 27:12–13; 81:1–2.)

Kun kirkon presidentti kuolee, ensimmäinen presidenttikunta hajoaa. Neuvonantajat palaavat omalle virkaikänsä osoittamalle paikalleen kahdentoista apostolin koorumissa. Virkaiältään vanhimman apostolin johdolla kahdentoista koorumi johtaa kirkkoa. Koorumina he pohtivat, milloin ensimmäinen presidenttikunta tulee järjestää uudelleen. Yksimielisen päätöksen jälkeen virkaiältään vanhin apostoli asetetaan kirkon uudeksi presidentiksi ja hän kutsuu neuvonantajansa.

Kahdentoista apostolin koorumi. Muinoin Jeesus Kristus kutsui kaksitoista apostolia auttamaan kirkkonsa johtamisessa (ks. Luuk. 6:12–13; Ef. 4:11–13; 1. Nefi 13:40). Meidän aikanamme Herra kutsuu kirkon presidentin välityksellä miehiä asetettavaksi apostoleiksi ja palvelemaan kahdentoista apostolin koorumissa (ks. OL 18:26–28). Tämä koorumi toimii ensimmäisen presidenttikunnan johdolla vahvistaakseen ja johtaakseen kirkkoa kaikkien kansakuntien keskuudessa (ks. OL 107:33). Kahdentoista koorumin jäsenet julistavat evankeliumia koko maailmalle (ks. Matt. 28:19–20; OL 107:35).

Jokaisella apostolilla on kaikki valtakunnan avaimet, ja hän käyttää niitä avaimia kirkon presidentin johdolla (ks. OL 112:30–32). Kaksitoista apostolia ovat Jeesuksen Kristuksen nimen ”erityisiä todistajia” (ks. OL 107:23; ks. myös 27:12). He todistavat koko maailmalle Hänen jumalallisuudestaan ja Hänen ylösnousemuksensa todellisuudesta (ks. Ap. t. 1:8, 22; 4.33; OL 76:22–24).

Apostolit palvelevat kirkossa kokoaikaisesti loppuelämänsä ajan (ks. Matt. 4:18–22).

Ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin neuvosto. Kaikki ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenet ovat profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia. Yhdessä he muodostavat ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin neuvoston. Herran johdolla ja yksimielisellä äänellä tällä neuvostolla on valtuus julistaa ja tulkita oppia sekä määrittää kirkkoa koskevat menettelytavat (ks. OL 1:38; 107:27–31).

Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista koorumi

5.1.1.2

Seitsenkymmen

Seitsenkymmenten virkaan Melkisedekin pappeudessa viitataan sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa (ks. 2. Moos. 24:1, 9–10; 4. Moos. 11:16–17, 24–25; Luuk. 10:1, 17). Nykyään on johtavana auktoriteettina palvelevia seitsenkymmeniä ja vyöhykeseitsenkymmeniä (ks. 5.2.2). He toimivat kahdentoista apostolin koorumin avainten ja ohjauksen alaisena. He auttavat kahtatoista apostolia kirkon vahvistamisessa ja johtamisessa kaikkien kansakuntien keskuudessa (ks. OL 107:34–35, 38).

Seitsemänkymmenen johtokunta. Seitsemänkymmenen koorumista kutsutaan seitsemän jäsentä koorumin johtajiksi johtamaan kaikkia seitsemänkymmenen koorumin jäseniä. Yksi seitsemästä johtajasta valitaan johtamaan kuutta muuta. He muodostavat seitsemänkymmenen johtokunnan. (Ks. Ap. t. 6:2–6; OL 107:93–94; 124:138.)

Johtavana auktoriteettina toimivat seitsenkymmenet. Ensimmäinen presidenttikunta kutsuu johtavana auktoriteettina toimivat seitsenkymmenet erityisiksi todistajiksi, jotka todistavat Jeesuksen Kristuksen nimestä ja opettavat evankeliumia koko maailmassa (ks. OL 107:25; 124:139).

Johtavana auktoriteettina toimivat seitsenkymmenet palvelevat kirkossa kokoaikaisesti. Heidät vapautetaan yleensä sinä vuonna, kun he täyttävät 70 vuotta, ja heille myönnetään täysinpalvelleen asema. Vaikka he pysyvät seitsenkymmenen virassa, he eivät enää toimi kokousten johtavana virkailijana.

Seitsemänkymmenen koorumit. Seitsenkymmenet, mukaan lukien vyöhykeseitsenkymmenet, järjestetään koorumeiksi. Näitä koorumeja johtavat seitsemänkymmenen johtokunnan jäsenet. Seitsenkymmenten ja seitsemänkymmenen koorumien lukumäärä voi kasvaa kirkon kasvun myötä. (Ks. OL 107:95–96; 124:138–139.)

5.1.1.3

Johtava piispakunta

Johtava piispakunta koostuu johtavasta piispasta ja hänen kahdesta neuvonantajastaan. Johtavan piispakunnan kukin jäsen on johtava auktoriteetti, ja hänellä on piispan virka. Ensimmäinen presidenttikunta kutsuu heidät, ja he työskentelevät heidän alaisuudessaan.

Johtava piispakunta hallinnoi ajallisia asioita, kuten huoltotyötä, talousasioita, kiinteistöjä ja humanitaarisia toimia, koko kirkon osalta (ks. OL 107:68). He myös opettavat evankeliumia ja vahvistavat Jumalan valtakuntaa kaikkialla maailmassa.

5.1.2

Johtavat virkailijat

Ensimmäinen presidenttikunta kutsuu naisia ja miehiä muodostamaan seuraavien kirkon järjestöjen ylimmät johtokunnat:

• Apuyhdistys

• Nuoret Miehet

• Nuoret Naiset

• Alkeisyhdistys

• Pyhäkoulu

Nämä johtavat virkailijat palvelevat ensimmäisen presidenttikunnan, kahdentoista apostolin koorumin ja tehtävän saaneiden johtavina auktoriteetteina toimivien seitsenkymmenten alaisuudessa. Yleensä he palvelevat viisi vuotta.

Johtavilla virkailijoilla voi olla seuraavat vastuut:

• opettaa ja todistaa Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen evankeliumistaan

• palvella tehtävän saaneina kirkon ylimpien neuvostojen ja komiteoiden jäseninä

• täyttää toimeksiantoja palvella jäseniä eri puolilla maailmaa

• antaa opastusta järjestönsä opetusaineiston, ohjelmien ja lähdeaineiston laatimiseen

• antaa opastusta oman järjestönsä ylimmälle neuvostolle (ks. seuraava kappale)

• opettaa ja tukea vyöhykkeiden järjestöneuvojia, jotka palvelevat vyöhykkeiden johtokuntien alaisuudessa (ks. 5.2.5.1).

Johtavalla tasolla kirkon kullakin järjestöllä voi olla neuvosto, joka auttaa johtokuntaa.

Apuyhdistyksen ylin johtokunta

5.2

Vyöhykkeen johtohenkilöt

Kirkko on järjestetty maantieteellisiin vyöhykkeisiin, jotka kattavat koko maailman. Tässä luvussa esitetään lyhyesti, kuinka kirkkoa johdetaan näillä vyöhykkeillä.

5.2.1

Vyöhykkeen johtokunta

Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi nimittävät kullekin vyöhykkeelle johtavana auktoriteettina toimivan seitsenkymmenen, joka palvelee vyöhykkeenjohtajana. Kaksi neuvonantajaa, jotka ovat johtavina auktoriteetteina toimivia seitsenkymmeniä tai vyöhykeseitsenkymmeniä, nimitetään auttamaan vyöhykkeenjohtajaa.

Vyöhykkeen johtokunta johtaa vyöhykkeellä toimivien vaarnojen ja lähetyskenttien johtajia ja neuvottelee heidän kanssaan. He myös tukevat temppelinjohtajia ja temppelinemäntiä. Neuvotellen kahdentoista apostolin koorumin jäsenten ja seitsemänkymmenen johtokunnan jäsenten kanssa, joille he raportoivat, he päättävät, miten kirkon yleisiä menettelytapoja ja ohjeita toteutetaan, jotta vastataan heidän vyöhykkeensä tarpeisiin.

Vyöhykkeen johtokunnan jäsenet matkustavat heille osoitetun vyöhykkeen alueella palvellen, opettaen ja kannustaen paikallisia johtohenkilöitä, lähetyssaarnaajia ja kirkon jäseniä. Kahdentoista apostolin koorumi antaa heille tehtävän toimia johtavana virkailijana vaarnakonferensseissa ja muissa kokouksissa.

5.2.2

Vyöhykeseitsenkymmenet

Ensimmäinen presidenttikunta kutsuu vyöhykeseitsenkymmenet erityisiksi todistajiksi, jotka todistavat Jeesuksen Kristuksen nimestä ja opettavat evankeliumia heille osoitetulla vyöhykkeellä (ks. OL 107:25; 124:139). He työskentelevät vyöhykkeen johtokunnan alaisuudessa ja auttavat kahdentoista koorumia kirkon vahvistamisessa ja johtamisessa omalla vyöhykkeellään.

Vyöhykeseitsenkymmeniä ei kutsuta kokoaikaiseen palvelutyöhön. Yleensä he palvelevat viisi vuotta. Tavallisesti heille annetaan tehtävä palvella maantieteellisellä alueella, jossa he asuvat (ks. OL 107:38, 98). Vyöhykeseitsenkymmenet hyväksytään yleiskonferenssissa.

Kukin vyöhykeseitsenkymmen kuuluu johonkin seitsemänkymmenen koorumiin. Nämä koorumit on järjestetty maantieteellisesti. Näiden koorumien jäseninä vyöhykeseitsenkymmeniä johtaa seitsemänkymmenen johtokunta.

Vyöhykeseitsenkymmenet työskentelevät ja neuvottelevat yhdessä kirkon paikallisten johtohenkilöiden kanssa auttaen heitä täyttämään vastuunsa. Vyöhykeseitsenkymmenille voidaan antaa tehtävä

• palvella vyöhykeneuvostossa (ks. 5.2.3)

• toimia koordinointineuvoston kokousten johtavana virkailijana (ks. 5.2.4)

• toimia johtavana virkailijana vaarnakonferensseissa ja opettaa vaarnan johtohenkilöitä

• muodostaa vaarna tai järjestää se uudelleen, erottaa tehtävään uusi vaarnan johtokunta ja antaa avaimet vaarnanjohtajalle

• koordinoida vyöhykkeen laajuisia vastuita, mukaan lukien toimintoja (ks. 20.3.3), JustServe.org-sivustoa (missä se on käytettävissä), katastrofiapua tai muita tehtäviä

• käydä lähetyskentillä sekä opettaa lähetysjohtajapareja ja lähetyssaarnaajia

• palvella neuvonantajana vyöhykkeen johtokunnassa.

Vyöhykeseitsenkymmenet toimivat johtavina virkailijoina kaikissa kirkon kokouksissa, joihin he osallistuvat omalla vyöhykkeellään, ellei paikalla ole johtavaa auktoriteettia. He eivät kuitenkaan johda temppelinjohtajien, lähetysjohtajien tai vaarnanjohtajien päivittäistä työtä. Nämä johtajat palvelevat vyöhykkeen johtokunnan alaisuudessa.

5.2.3

Vyöhykeneuvosto

Kullakin vyöhykkeellä vyöhykeneuvosto kokoontuu tarpeen mukaan (tavallisesti neljännesvuosittain) koordinoimaan Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä omalla vyöhykkeellään. Vyöhykkeen johtokunnan jäsenet toimivat vyöhykeneuvoston johtavina virkailijoina. Tähän neuvostoon kuuluvat vyöhykkeen johtokunta ja vyöhykkeellä palvelevat vyöhykeseitsenkymmenet. Kaikkiin neuvoston kokouksiin tai osaan niistä voi osallistua muitakin tarpeen mukaan ja vyöhykkeen johtokunnan kutsusta.

5.2.4

Koordinointineuvosto

Vyöhykkeen johtokunta perustaa koordinointineuvostoja. Kuhunkin neuvostoon kuuluu tiettyjä vaarnoja ja lähetyskenttiä vyöhykkeellä. Vyöhykkeen johtokunta antaa yhdelle vyöhykeseitsenkymmenelle tehtävän johtaa kutakin neuvostoa.

Koordinointineuvoston kokouksiin osallistuvat vaarnanjohtajat ja lähetysjohtajat. Temppelinjohtajat, joiden temppelipiirit ovat koordinointineuvoston rajojen sisäpuolella, kutsutaan osallistumaan, kun se on käytännöllistä.

Kaikkiin kokouksiin tai osaan niistä voi osallistua muitakin tarpeen mukaan ja vyöhykeseitsenkymmenen kutsusta. Näitä kutsuja esittäessään vyöhykeseitsenkymmenet pohtivat välimatkoja, perheolosuhteita ja matkustamista.

Koordinointineuvoston kokousten tarkoituksena on auttaa vaarnanjohtajia, lähetysjohtajia ja temppelinjohtajia käyttämään pappeuden avaimia ykseydessä. Yhdessä he neuvottelevat pyrkimyksistä auttaa jäseniä näiden vastuissa osallistua Jumalan pelastuksen ja korotuksen työhön sekä koordinoivat näitä pyrkimyksiä.

Vyöhykeseitsenkymmen kutsuu koolle koordinointineuvoston kokouksen pian kunkin neljännesvuosittaisen vyöhykeneuvoston kokouksen jälkeen (ks. 29.4). Tarvittaessa voidaan pitää lisää kokouksia.

5.2.5

Vyöhyketason tehtävät

Vyöhykkeen johtokunta voi kutsua jäseniä palvelemaan vyöhyketason tehtävissä auttaen vyöhykkeen johtokuntaa heidän vastuissaan. Näissä tehtävissä palvelevat henkilöt kutsuu ja erottaa tehtävään vyöhykkeen johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut vyöhykeseitsenkymmen. Heitä ei esitetä hyväksyttäviksi.

Esimerkkejä vyöhyketason tehtävistä ovat vyöhykkeen toimisihteeri, vyöhykkeen tilintarkastaja, vyöhykkeen viestintäjohtaja, vyöhykkeen temppeli- ja sukututkimusneuvoja sekä vyöhykkeen järjestöneuvoja.

5.2.5.1

Vyöhykkeen järjestöneuvojat

Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella vyöhykkeiden johtokunnat voivat kutsua naisia palvelemaan vyöhykkeen järjestöneuvojina. Nämä neuvojat voivat auttaa vaarnojen Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen uusien johtokuntien perehdyttämisessä ja opastamisessa kyseisten vaarnojen johtokuntien alaisuudessa (ks. 6.2.1.6). Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen osallistuu tähän perehdytykseen.

Vyöhykkeen neuvojat palvelevat vyöhykkeensä johtokunnan alaisuudessa. He saavat myös säännöllistä opetusta järjestöjen ylimmiltä johtokunnilta. Yleensä he palvelevat kolme vuotta.