Kirje rakastavalta veljeltä
Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.
Isoveljeltäni jäi väliin 16. syntymäpäiväni, koska hän palveli lähetystyössä. Silti neuvot, jotka hän minulle lähetti, olivat lahja, jota vaalisin ikuisesti.
VALOKUVAT KIRJOITTAJALTA; VALOKUVAKUVITUS DAVID STOKER
Kuusitoista! Mikä aika elämässä! ”Kenenkään ei pitäisi joutua käymään tätä läpi yksin”, ajattelin.
Viisaat vanhempani olivat ystävällisiä ja antoivat aina minulle hyviä neuvoja. Isosiskoni oli juuri mennyt naimisiin ja muuttanut pois osavaltiosta. Pikkuveljeni oli uppoutunut omiin 11-vuotiaan huoliinsa. Minulla oli hyviä ystäviä, ja tiesin, että johtohenkilöni kirkossa välittivät minusta vilpittömästi.
Mutta isoveljeni Gary oli uskottuni. Teini-ikäisenä ihailin häntä kaikessa. ”Aina kun puhun hänen kanssaan, asioissa on enemmän järkeä”, sanoin itselleni. ”Kunpa hän voisi olla täällä juuri nyt.”
Mutta hän ei ollut. Hän oli kaukana Japanissa palvelemassa kokoaikaisessa lähetystyössä.
Vaikka kaipasinkin Garya, minulla oli hauska syntymäpäivä. Äiti valmisti minulle perinteisen syntymäpäiväaamiaisemme, ja minä sain muutaman lahjan ennen kuin lähdin kouluun. Sinä iltana menin perheeni kanssa ulos pizzapäivälliselle ja päätimme aterian syntymäpäiväkakulla. Annoin jopa itseni haaveilla seurustelusta, autolla ajamisesta ja muista jännittävistä asioista, joita tekisin 16-vuotiaana.
Paras lahja, minkä sinä päivänä sain, oli kuitenkin postissa tullut kirje. Gary ei ollut unohtanut supertärkeää päivääni! Tämä tapahtui ennen sähköpostin aikaa, joten kirjeen matka Japanista Cache Valleyyn Utahiin Yhdysvaltoihin kesti kauan. Minua hämmästytti, että hänen kirjeensä saapui juuri syntymäpäivänäni! Hän oli kirjoittanut sen käsin, joten tuntui enemmän siltä kuin veljeni olisi luonani, kun luin:
”Rakas Merilee,
sinulla on pian tärkeä syntymäpäivä, vai mitä? Voi olla, että kun saat tämän kirjeen, se on jo ollut. En saata uskoa sitä – olet 16-vuotias. Siitä tuntuu kuluneen vain muutama vuosi, kun sinulla oli tapana [pitää päässäsi pientä punaista cowboyhattuasi].
Pysy suloisena ja puhtaana ja anna aina kaikkien tietää, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Jos teet niin, et koskaan joudu tilanteeseen, jossa sinun on tehtävä päätös kaikkien ikätoveriesi painostaessa sinua. Esimerkki: Lukiossa jokainen tiesi, että minä en halunnut juoda enkä tupakoida, en ollenkaan, joten minua ei koskaan kutsuttu juhliin, missä sellaista tapahtui. Ystäväni tiesivät, etten tehnyt sellaista. – –
Jos annat ihmisten tietää tasovaatimuksistasi, niin vedät puoleesi niitä, joilla on samanlaiset tasovaatimukset. En tarkoita, että sinun pitää kertoa kaikille, mutta teot puhuvat äänekkäästi. Henkesi on todella suloinen, ja nimesi sopii sinulle mainiosti. Sinulla on hyvä huumorintajukin. Iloista ’Sweet 16’ -syntymäpäivää!” Viimeinen virke oli alleviivattu punaisella. Yksikään toinen syntymäpäivälahja ei olisi voinut olla parempi! Luin kirjeen yhä uudelleen, kunnes veljeni palasi kotiin Japanista ja saatoimme viimein puhua toisillemme kasvotusten.
Sen kirjeen saamisesta on kulunut vuosia, mutta minulla on se yhä. Sen jälkeen on muuttunut moni asia mutta ei rakkauteni veljeäni kohtaan. Nykyään tuen häntä paitsi veljenäni ja ystävänäni myös vanhin Gary E. Stevensonina kahdentoista apostolin koorumista. Neuvot, joita hän antaa Kristuksen erityisenä todistajana koko maailmalle, ovat lisävoimana elämässäni aivan kuten se kirje, jonka hän lähetti minulle 16. syntymäpäivänäni.