Kurkistus neuvoston kokoukseen
On sunnuntaiaamu, ja 45 sisarta Bugambiliasin seurakunnassa Guadalajarassa Meksikossa kokoontuvat neuvostona. Alkulaulun jälkeen Apuyhdistyksen johtaja Yara Ramirez kutsuu muutamia heistä kertomaan kokemuksiaan edellisviikon oppiaiheesta.
Kun sisaret ovat hetken aikaa kertoneet kokemuksistaan, sisar Ramirez kirjoittaa taululle yhden ainoan sanan ja istuutuu sitten paikalleen piiriin.
Sana on ”Ykseys”.
Sisar Ramirezin johdolla he ottavat esiin kohdan Moosia 18:21 ja lukevat: ”Heidän sydäntensä tulee olla yhteen liittyneinä ykseydessä ja rakkaudessa toisiaan kohtaan.”
”Miten me Apuyhdistyksenä voimme toteuttaa tätä pyhien kirjoitusten kohtaa käytännössä?” hän kysyy.
Sisaret miettivät hetken aikaa. ”No, nuoret eivät voi mennä temppeliin”, yksi sisar sanoo. ”Heidän mukaansa ei ole lähdössä riittävästi aikuisia sisaria.”
”En tiennytkään”, sanoo toinen näyttäen yllättyneeltä. ”Ellei tiedä, että sellainen tarve on”, hän kysyy, ”kuinka voi auttaa?”
”Juuri siksi me olemme täällä”, sisar Ramirez vastaa. ”Saan tietää seurakuntaneuvostossa tällaisista tarpeista, joissa me kaikki voimme auttaa.”
”Mitä jos tekisimme kalenterin?” joku ehdottaa. Ryhmä kiinnostuu nyt enemmän. ”Mielestäni nuorilla on sovittu vuoro temppelissä yhtenä torstaina kuukaudessa.”
”Minunkin on vaikea päästä temppeliin”, myöntää eräs nuori äiti ryhmässä. ”En ole ollut siellä pitkään aikaan, ja olen tuntenut olevani vähän itsekeskeinen. Minusta olisi ihanaa mennä sinne ja palvella”, hän sanoo.
Muutamat muut nyökkäävät olevansa samaa mieltä. Heidänkin on vaikea käydä temppelissä niin usein kuin he haluavat.
Toinen nuori äiti ehdottaa, että he hoitavat toistensa lapsia ja käyvät temppelissä vuorotellen.
Sitten sisaret alkavat kysellä toisiltaan, missä nämä asuvat ja kuka asuu lähellä nuoria. He keskustelevat siitä, kuinka he voisivat vuorotellen auttaa nuoria pääsemään toimintoihin.
”No, meidän täytyy oppia tuntemaan myös toisiamme”, joku sanoo. ”Meilläkin pitäisi olla toimintoja!”
Sisaret jatkavat keskustelua tarjoten ehdotuksia ja esittäen kysymyksiä.
Neuvoston kokouksen lopussa sisar Ramirez pyytää sihteeriään tekemään yhteenvedon muistiinpanoistaan. ”Miltä teistä kaikista tuntui olla neuvostona?” hän kysyy.
He vastaavat tunteneensa, että he ovat tietoisempia toisten tarpeista, että heidän palvelemistaan tarvitaan ja että he ovat ystävien joukossa.
”Sen perusteella, mitä koimme tänään, mihin nimenomaisiin toimenpiteisiin haluamme keskittyä Apuyhdistyksenä tässä kuussa?” hän kysyy.
He päättävät ryhmänä pitää nyyttikestit samana sunnuntaina kirkon jälkeen, alkaa pelata lentopalloa torstai-iltaisin, tehdä kalenterin temppelissä käymisestä ja suunnitella, kuinka he voivat auttaa nuoria pääsemään toimintoihin.
”Olemme kokeneet tänään ykseyttä”, sisar Ramirez sanoo lopuksi kehottaen jokaista sisarta miettimään, kuinka itse kukin voisi palvella viikon aikana. ”Pyhä Henki antaa meille jatkuvasti kehotuksia, kun toimimme yksittäin ja Apuyhdistyksenä. Kutsun teitä olemaan valmiita kertomaan kokemuksistanne ensi sunnuntaina.”