2017
Palautuksen alkuperäisten apostolien kutsuminen
October 2017


Palautuksen alkuperäisten apostolien kutsuminen

Huhtikuun 8. päivänä 1835 Joseph Smith pyysi veljeksiä Brigham ja Joseph Young laulamaan hänelle. Sitten profeetta sai ilmoituksen, että kahdentoista apostolin kutsumisen aika oli tullut.1

Joseph Smith pyysi Brighamia lähettämään tiedotuksen, että seuraavana lauantaina pidettäisiin konferenssi. Hän kertoi Brighamille, että tämä olisi yksi kahdestatoista.2

Pyhät kokoontuivat yhteen kuusi päivää myöhemmin. Joseph Smith sanoi, että yksi kokouksen ensisijaisista tarkoituksista oli, että Mormonin kirjan kolme silminnäkijää – Oliver Cowdery, David Whitmer ja Martin Harris – ”valitsevat kaksitoista miestä kirkosta apostoleiksi”3. Oliver ja David olivat saaneet tuon tehtävän aiemmin kesäkuussa 1829, mutta vaikka he olivat ”etsineet Herraa paastoamalla ja rukoilemalla” löytääkseen ne kaksitoista, aika ei ollut vielä ollut oikea.4 Joseph sanoi, että nyt aika oli tullut.

Nuo kaksitoista (kokouksessa esitetyssä järjestyksessä) olivat Lyman Johnson, 23, Brigham Young, 33, Heber C. Kimball, 33, Orson Hyde, 30, David W. Patten, 35, Luke Johnson, 27, William E. McLellin, 29, John F. Boynton, 23, Orson Pratt, 23, William Smith, 23, Thomas B. Marsh, 34, ja Parley P. Pratt, 27. He kaikki olivat aiemmin palvelleet lähetystyössä. Kahdeksan heistä oli ollut edellisenä kesänä Joseph Smithin mukana Siionin leirikunnan matkalla.5

Nimeämisen jälkeen kukin apostoleista asetettiin virkaan.6 Heidän asettamissiunauksensa olivat täynnä lupauksia menestyksestä lähetystyössä. Heber C. Kimball muisteli myöhemmin, että siunauksissa ”ennustettiin monia asioita, jotka tapahtuisivat, että meillä olisi voima parantaa sairaita, karkottaa pahoja henkiä, herättää kuolleita, antaa näkö sokeille, – – siirtää vuoria, ja kaikki olisi meille alamaista Jeesuksen Kristuksen nimen kautta”7.

Oliver Cowdery tähdensi myös vaikeuksia, joita he kohtaisivat: ”Olkaa valmiita kaikkina aikoina uhraamaan henkenne, mikäli Jumala sitä vaatii asiansa edistämiseksi ja rakentamiseksi.” Oliver kannusti apostoleja tavoittelemaan henkilökohtaista tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, jotta he voisivat todistaa Hänen olemassaolostaan varmuudella: ”Älkää koskaan lakatko ponnistelemasta, ennen kuin olette nähneet Jumalan kasvoista kasvoihin.”8

Toukokuusta 1835 alkaen apostolit lähtivät useaan kertaan kirkon käännytystyöhön, ja heidän yleinen johtajuutensa oli myös monien ihmisten siunaukseksi.

Viitteet

  1. Ks. ”History, 1838–1856 (Manuscript History of the Church), volume B-1 [1. September 1834–2 November 1838]”, liitteet, huomautus A, sivu 1, josephsmithpapers.org.

  2. Ks. Joseph Young, History of the Organization of the Seventies, 1878, s. 1.

  3. ”Minutes, Discourses, and Blessings, 14–15 February 1835”, julkaisussa Joseph Smith Papers, Documents, Volume 4: April 1834–September 1835, s. 224–228.

  4. ”Minutes and Blessings, 21 February 1835”, julkaisussa Joseph Smith Papers, Documents, Volume 4: April 1834–September 1835, s. 242–243.

  5. Ne neljä, jotka eivät kuuluneet Siionin leirikuntaan, olivat David W. Patten, Thomas B. Marsh, William E. McLellin ja John F. Boynton.

  6. Vain yhdeksän kahdestatoista oli paikalla kokouksessa 14. helmikuuta 1835. Parley P. Pratt asetettiin apostoliksi 21. helmikuuta 1835, kun taas Thomas B. Marsh ja Orson Pratt asetettiin molemmat apostoleiksi 26. huhtikuuta 1835.

  7. ”Extracts from H. C. Kimball’s Journal”, Times and Seasons, 15. huhtikuuta 1845, s. 868.

  8. ”Minutes and Blessings, 21 February 1835”, julkaisussa Joseph Smith Papers, Documents, Volume 4: April 1834–September 1835, s. 244.