Ristiriitojen ratkaisemista avioliitossa
Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.
Ristiriitojen ratkaiseminen rakkauden ilmapiirissä tuo suurenmoisia siunauksia.
Kuvitus Sally Wern Comport
Matt ja Margaret (kaikki nimet on muutettu) sulkivat television yleiskonferenssin viimeisen kokouksen päätyttyä. Puheet olivat olleet innoittavia, ja he olivat nauttineet siitä myönteisestä ilmapiiristä, joka oli vallinnut heidän kodissaan sinä viikonloppuna.
Kukaan ei olisi voinut olla pettyneempi kuin Matt ja Margaret olivat, kun tuskin vuorokautta myöhemmin he riitelivät kiivaasti siitä, pannako Mattin työstä saama odottamaton palkkio säästöön vai käyttää se vanhempien lasten kouluvaatteisiin. Kiistaa ei ratkaistu, ja Matt ja Margaret siirtyivät kumpikin muihin tehtäviin tuntien tulleensa väärinymmärretyiksi.
Luodakseen kestävän, onnellisen avioliiton avioparin on opittava ratkaisemaan ristiriitoja niin, että kumpikin osapuoli tuntee tulleensa ymmärretyksi ja että tehdään päätöksiä, joihin sisältyy molempia tyydyttävä kompromissi.
Hengellinen varoitus ja ohje
Pyhissä kirjoituksissa ja profeettojen ja apostolien sanoissa on runsaasti varoituksia kiistelystä. Kolmannessa Nefissä sanotaan: ”Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Perkeleestä, joka on kiistelyn isä” (3. Nefi 11:29). Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että Saatana ”tekee työtä työntääkseen epäsovun kiilan isän ja äidin väliin. Hän yllyttää lapsia tottelemattomuuteen vanhempiaan kohtaan. – – Saatana tietää, että varmin ja tehokkain tapa häiritä Herran työtä on heikentää perheen tehokkuutta ja kodin pyhyyttä.”1
Eroavuudet mielipiteissä, tavoissa tai taustoissa ovat väistämättömiä, mutta meillä on runsaasti voimavaroja, jotka auttavat meitä tietämään, kuinka tulla toimeen keskenämme. Sunnuntain kokouksissa ja kirkon julkaisuissa opetettu oppi ja ohjeistus voivat auttaa, ja niitä voi tarvittaessa täydentää ammattilaisilta saadulla laadukkaalla tiedolla. Aviopari voi oppia menetelmiä ristiriitojen käsittelyyn. Innoitus voi johtaa sydämenmuutokseen, joka pehmentää kumpaakin puolisoa sisältä päin.
Presidentti Thomas S. Monson on varoittanut: ”Jotkin parhaimmista tilaisuuksistamme osoittaa rakkauttamme ovat oman kotimme seinien sisäpuolella. Rakkauden pitäisi olla perhe-elämässämme kaikkein keskeisintä, eikä silti toisinaan näin ole. Siellä voi olla liian paljon kärsimättömyyttä, liian paljon riitelyä, liian monia tappeluita, liian monia kyyneliä.”2
Kun ongelmat jatkuvat ja alkavat olla tuhoisia perhe-elämälle, ristiriitoihin voi olla vakavampia syitä kuten kypsymättömyys, itsekkyys, halu voittaa valtataistelut ja ylpeys. Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) on opettanut: ”Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että onnellisen avioliiton tärkein tekijä on innokas huolenpito kumppanin mukavuudesta ja hyvinvoinnista. Useimmissa tapauksissa itsekkyys on päällimmäinen väittelyn, erilleen muuttamisen, avioeron ja särkyneiden sydänten aiheuttaja.”3
Myös vanhin Marvin J. Ashton (1915–1994) kahdentoista apostolin koorumista on huomauttanut: ”Kun otamme huomioon ne pahat tunteet ja sen epämiellyttävän tunnelman, mitä riita aiheuttaa, voidaan hyvin kysyä: ’Miksi me riitelemme?’ – –
On tärkeätä huomata, että me valitsemme itse käyttäytymisemme. Tämän ongelman perustana on iänikuinen ylpeyden ongelma.”4
Olipa syy mikä tahansa, meidän pitää oppia uusia taitoja ja pehmittää sydäntämme, kun ongelmat jatkuvat.
Ristiriitojen syitä
Ristiriitoihin on monia syitä aina pinnallisista henkilökohtaisista ennakkoasenteista syvällisempiin, piintyneisiin viestintätyyleihin. Itsekkyydestä ja kypsymättömyydestä pääsemisen lisäksi aviopari joutuu kohtaamaan muita yleisiä ristiriitojen syitä, joihin sisältyy seuraavia tekijöitä:
-
Vastavihityt opettelevat sopeutumaan toistensa tapoihin
-
Miehen ja naisen luontaiset erot
-
Uupumuksen aiheuttama ärtyisyys
-
Erilaiset mielipiteet siitä, kuinka parhaiten kasvattaa lapsia tai hoitaa raha-asioita
-
Lapset opettelevat käyttämään tahdonvapautta
-
Erilaiset mieltymykset ja inhonaiheet
-
Ylireagointi stressiin
-
Ymmärryksen tai taidon puute ristiriitojen ratkaisemisessa
Vihaa koskevia varoituksia
Monet avioparin tai perheen ristiriidat saavat alkunsa hallitsemattomasta vihasta. Ellemme ole varovaisia, voimme vihanpurkauksen jälkeen ajatella jatkuvasti sitä, kuinka väärin meitä kohdeltiin. Mitä pidempään mietimme, sitä enemmän syitä voimme keksiä oikeuttaaksemme näkökantamme. Tällainen asian hautominen voi estää meitä rauhoittumasta, ja kun seuraava vihanpuuska kehkeytyy ennen kuin edellinen on ratkaistu, hormonaaliset reaktiot voivat johtaa uusiin purkauksiin.
Esimerkiksi eräässä terapiaistunnossa Marilyn kuvaili, kuinka turhauttavaa oli ollut maata sängyssä sen jälkeen kun hän ja hänen miehensä olivat huutaneet toisilleen. ”Tiesin, että olin oikeassa”, hän sanoi. ”Tiesin, että mies sytyttäisi valot ja pyytäisi anteeksi, mutta hän ei tehnytkään niin. Mitä enemmän ajattelin sitä, sitä vihaisemmaksi tulin. Kun kuulin hänen alkavan kuorsata, en kestänyt enää – hyppäsin sängystä ja huusin hänelle lisää ja sitten menin alakertaan. Voitko uskoa, ettei hän vieläkään pyytänyt anteeksi?” Marilynin kokemus on hyvä esimerkki siitä, kuinka vihan tunteita ei pidä käsitellä.
Tapoja, edes lyhytaikaisia, voi tuntua vaikealta muuttaa. Mutta aviopuolisot voivat oppia taitoja, jotka auttavat. Tässä on joitakin hyödyllisiä käytäntöjä:
7 vinkkiä rauhoittumiseen
Kyseenalaista ajatukset heti. Esimerkissämme Marilyn olisi voinut sanoa itselleen: ”Näyttää siltä, että olen oikeassa, mutta reaktioni on yliampuva. Suhteeni mieheeni merkitsee minulle enemmän kuin se, mistä riitelemme.”
Anna tuntemustesi laantua ennen kuin käyt käsiksi ongelmaan. Odota, että se kemiallinen reaktio, jota saatat kokea, menee ohi.
Suuntaa huomiosi muualle. Päätä ajatella jotakin muuta tai lähde kävelylle.
Kirjoita muistiin ajatuksiasi. Joidenkuiden kohdalla tämä lisää tietoisuutta itsestä.
Anna tunnekuohun purkautua tuottavalla tavalla. Se, että huudat ulos tunteitasi, ei auta sinua pääsemään niistä eroon. Mitä vihaisemmin purat tunteitasi, sitä enemmän tuntemuksesi voimistuvat.
Kuuntele rauhoittavaa musiikkia tai lue kohottavaa kirjallisuutta.
Aloita alusta. Lopeta heti erimielisyyden alkaessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että keskustelun ensimmäiset 3–5 minuuttia luovat pohjan sille, mitä todennäköisesti seuraa. Sano: ”Tämä on menossa huonoon suuntaan. Aloitetaan alusta.”
Askelia ristiriidan ratkaisemiseksi
MAP-perhepalvelujen oppikirjassa Avioliittoa lujittamassa suositellaan kolmea askelta ristiriidan ratkaisemiseksi: 1) ilmaiskaa näkemyksenne, 2) perehtykää huolenaiheisiin ja 3) valitkaa kumpaakin tyydyttäviä ratkaisuja.5 Nämä askelet perustuvat kommunikoinnin ja ajatusten jakamisen malliin, joka perustuu yhteistyöhön ja keskittyy kaikkia osapuolia koskeviin kysymyksiin.
1. Ilmaiskaa näkemyksenne
Kumpikin puoliso kertoo näkemyksensä vilpittömästi mutta ei hyökkäävästi. Joskus asioiden syvällinen pohtiminen ratkaisee ongelman, kun selviää, että erimielisyydessä oli kyse vain väärinymmärryksestä. Esimerkiksi vaimo, joka ajattelee miehensä vaativan itsekkäästi häntä kanssaan lukion koripallo-otteluun sen sijaan että he lähtisivät yhdessä ulos syömään, saattaisi oivaltaa, ettei hänen miehensä ole niinkään kiinnostunut koripallosta kuin huomion osoittamisesta erästä pelaajaa kohtaan, joka on lakannut käymästä tämän pyhäkoululuokassa.
2. Perehtykää huolenaiheisiin
Aviopari tarkastelee huolenaiheita syvällisemmin. Tavoitteena on ymmärtää ja hyväksyä toinen toisensa huolenaiheet. Vaikka edellisessä koripalloesimerkissä vaimo ymmärtäisikin miehensä huolen oppilaasta, niin hän saattaa luulla, että hänen miehelleen alkaa tulla tavaksi panna aina muiden tarpeet heidän avioliittonsa tarpeiden edelle. Tässä tapauksessa täytyy käydä pohdiskelevampi keskustelu, jossa kumpikin ilmaisee tunteitaan rauhallisesti ja vastustus antaa sijaa yhteistyölle.
3. Valitkaa kumpaakin tyydyttäviä ratkaisuja
Aviopari kehittelee kumpaakin tyydyttäviä ratkaisuja ja päättää niistä. Huomio keskittyy siihen, mitä kumpikin voi tehdä itse tarttuakseen tärkeimpiin huolenaiheisiin, eikä siihen, mitä puoliso voisi tehdä. Sellainen neuvotteleminen voi koetella kypsyyttä ja kärsivällisyyttä mutta voi ajan myötä johtaa siihen, että kumpikin uskoo olevan turvallista ilmaista tunteita ja luottaa siihen, että kummankin toiveet otetaan huomioon. Esimerkkiparimme voisi sopia, että yhtenä perjantai-iltana kuukaudessa he menevät yhdessä koripallo-otteluun, yhtenä perjantai-iltana mies menee otteluun yksin ja kahtena perjantai-iltana he tekevät yhdessä avioparina jotakin mukavaa. Se, kuinka aviopari päättää viettää perjantai-iltansa, on vähemmän tärkeää kuin se, että päätöksentekotapa tyydyttää kumpaakin.
Ristiriidan ratkaisemisen seuraukset
Ristiriitojen ratkaiseminen rakkauden ilmapiirissä tuo suurenmoisia siunauksia. Niitä ovat turvallisuus, henkilökohtainen kasvu, joka johtaa sisäiseen rauhaan, vahvistunut usko, jalostunut luonne ja henkilökohtainen vanhurskaus.
Kun ristiriitoja ratkaistaan, niiden tilalle voi muodostua uusia malleja. Näin puolisoille avautuu keino ilmaista myönteisiä ajatuksia ja osoittaa tukea. Sisar Jean B. Bingham, Apuyhdistyksen ylijohtaja, on sanonut: ”Sanoilla on yllättävä voima – sekä rakentaa että hajottaa. Voimme kaikki luultavasti muistaa kielteisiä sanoja, jotka ovat painaneet mielemme matalaksi, ja muita sanoja, jotka on lausuttu rakkaudella ja jotka ovat kohottaneet mielialaamme. Kun päätämme sanoa muista – ja muille – vain sellaista, mikä on myönteistä, se kohottaa ja vahvistaa ympärillämme olevia ja auttaa muita seuraamaan Vapahtajan tietä.”6
Aviopari, joka on edistynyt pitkälle ristiriitojen ratkaisemisessa, saa toivottuja tuloksia. Eräs aviomies, jonka aviosuhde oli ollut aiemmin ongelmallinen, sanoi: ”Minun on vaikea muistella, kuinka asiat ennen olivat, ja uskoa, että se oli todellista. Kuinka saatoin kohdella vaimoani sillä tavalla? Olen kiitollinen siitä, että Henki herätti huomioni, ja olen kiitollinen kärsivällisyydestä, jota vaimoni on osoittanut minua kohtaan.”
Lopuksi
Ristiriitojen ratkaiseminen edellyttää tietoista ponnistelua ja toimintaa. Jo seuraavat sanasi tai tekosi voivat aloittaa myönteisempiä viestintämalleja avioliitossanne. Tekin voitte korjata Hengen hedelmiä, joita nefiläiset kokivat: ”Maassa [ei] ollut mitään kiistaa, Jumalan rakkauden tähden, joka asui ihmisten sydämessä.
Eikä ollut kateutta eikä riitoja eikä mellakoita – –; eikä totisesti voinut olla onnellisempaa kansaa.” (4. Nefi 15–16.)