Pariisista Sapporoon
Asumme eri puolilla maailmaa, mutta olemme tunteneet samaa, kun temppeli on rakennettu lähelle meitä!
Minä olen Rachel. Asun lähellä Pariisin temppeliä Ranskassa.
Temppeli on tosi tärkeä perheellemme. Ennen kuin Pariisin temppeli rakennettiin, meidän perheellä oli tapana matkustaa muutaman kerran vuodessa Frankfurtin temppeliin Saksaan. Se tarkoitti kymmenen tunnin ajomatkaa sinne ja takaisin!
Meistä oli hienoa seurata, kun uutta temppeliä rakennettiin. Joka viikko kirkon jälkeen vanhempamme ajoivat sen ohi, jotta näimme, kuinka rakentaminen edistyi. Ensin tontilla ollut vanha rakennus purettiin ja kaivettiin iso kuoppa. Sitten temppelirakennus alkoi kohota yhä korkeammalle. Pian Herran huone oli valmis!
Sisarukseni ja minä odotamme innokkaasti, että pääsemme jonakin päivänä temppeliin. Vanhin siskoni Esther pääsee kasteille ensimmäisenä. Odotamme kaikki innokkaina omaa vuoroamme mennä sinne myös. Rakastamme temppeliä ja olemme iloisia, että meillä on sellainen omassa kaupungissamme!
Minun nimeni on Koshi. Minä asun lähellä Sapporon temppeliä Japanissa. Minusta oli hauskaa istua kotona ikkunan ääressä ja seurata, kun temppeliä rakennettiin.
Kutsuin hyvän ystäväni mukaan avointen ovien tilaisuuteen. Hänen mielestään kaikki oli kaunista.
Ajattelen mielelläni, että temppelin vihkimispäivä on temppelin syntymäpäivä. Se päivä oli myös minun syntymäpäiväni. Ja presidentti Monsoninkin! Vanhempani ja minä saimme olla temppelissä, kun se vihittiin.
Olen hyvin kiitollinen siitä, että asun lähellä temppeliä. Kun koulussa on vaikeita päiviä, voin kävellä kotiin temppelialueen läpi. Tunnen, että taivaallinen Isä rakastaa minua, kun olen siellä. Odotan innolla sitä, kun voin mennä temppeliin kasteille ja myöhemmin naimisiin siellä.