2014
Tad R. Callister
Toukokuu 2014


Tad R. Callister

pyhäkoulun ylijohtaja

Kuva
Tad R. Callister

Vuosikymmeniä ennen Tad R. Callisterin hiljattaista kutsua pyhäkoulun ylijohtajaksi pyhäkoululla on ollut keskeinen rooli hänen elämässään.

Kun veli Callister palveli pyhäkoulun johtajana eräässä seurakunnassa Brigham Youngin yliopistossa, hän tutustui tulevaan vaimoonsa Kathryn L. Saporitiin, jonka kanssa hän solmi avioliiton 20. joulukuuta 1968 Los Angelesin temppelissä Kaliforniassa Yhdysvalloissa.

Heillä on 2 tytärtä ja 4 poikaa, ja heillä on myös 24 lastenlasta. ”Kun on pyhäkoulun johtaja, tapahtuu paljon hyviä asioita”, veli Callister sanoo.

Hän syntyi 17. joulukuuta 1945 Glendalessa Kaliforniassa Reed Eddington ja Norinne Callisterin perheeseen, ja hän julistaa, että Nefin tavoin hänkin syntyi hyvistä vanhemmista.

”Kun vartuin, isäni oli minun piispani”, veli Callister kertoo. ”Hänellä oli aina mukanaan pieniä kortteja, ja hänellä oli tapana opetella ulkoa vaikeita sanoja ja pyhien kirjoitusten kohtia ja Shakespearen lausahduksia.”

Isänsä tavoin veli Callister suuntautui lakimiehen uralle. Suoritettuaan tutkinnon kirjanpidossa Brigham Youngin yliopistossa hän opiskeli oikeustieteellisessä tiedekunnassa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa ja suoritti maisterintutkinnon vero-oikeuden alalla New Yorkin yliopistossa. Hän työskenteli asianajajana Callister & Callister -liikeyrityksessä.

Kutsun saadessaan veli Callister oli juuri vapautettu tehtävästään seitsemänkymmenen johtokunnassa ja seitsemänkymmenen toisessa koorumissa, jossa hän oli palvellut vuodesta 2008 lähtien.

Sitä ennen hän on palvellut Toronton itäisen lähetyskentän johtajana Kanadassa, vyöhykeseitsenkymmenenä, alue-edustajana, vaarnanjohtajana, piispana, vaarnan lähetystyönjohtajana, vanhinten koorumin johtajana ja ollessaan nuori mies lähetyssaarnaajana Yhdysvaltain itärannikon osavaltioiden lähetyskentällä.

Kommentoidessaan muutoksia, joita on tulossa aikuisten pyhäkoulun opetusohjelmaan, veli Callister sanoo: ”Opetusohjelma on tietenkin hyvin tärkeä, mutta se ei ole niin tärkeä kuin tapa, jolla opetetaan. Tärkeintä on se, että opetamme Vapahtajan tavalla, että opetamme Hengen avulla ja että opetamme siten, että se johtaa kääntymykseen.”