Seminaari Ecuadorin viidakoissa
Syrjäisessä viidakossa seminaarilla on valtava vaikutus näihin nuoriin.
Ecuadorin pääkaupungista Quitosta itään, ohi tulivuorten ja Andien vuoriston, maasto muuttuu nopeasti Amazonin viidakoksi. Siellä on tiheitä metsiä, vuolaita jokia, apinoita, tukaaneja ja jopa vaaleanpunaisia delfiinejä.
Siellä on myös kaupunki nimeltä Puerto Francisco de Orellana. Se on hyvin kaukana käytännöllisesti katsoen kaikesta muusta Ecuadorissa. Viisitoista vuotta sitten alueella asui suhteellisen vähän ihmisiä. Mutta raakaöljylöytö toi teollisuutta, työtä etsiviä ihmisiä ja kirkon jäseniä.
Seminaari pienessä seurakunnassa
Muutamat nuorista, kuten Oscar R., olivat jo jäseniä, kun seurakunta perustettiin, mutta suurin osa on uusia käännynnäisiä. Ja heidän sydämessään hehkuu tuli. ”Me olemme vahvoja”, Oscar sanoo.
Syyskuussa 2010, vain vuosi seurakunnan perustamisesta, siellä aloitettiin seminaariohjelma. ”Kun aloimme kokoontua muutama vuosi sitten”, Oscar sanoo, ”meitä oli hyvin vähän. Olin ainoa nuori. Mutta kasvua on ollut koko ajan. Pian meitä nuoria oli 6, sitten 10 ja nyt vieläkin enemmän.”
Koska osa nuorista käy koulua aamulla ja muut iltapäivällä, heille järjestettiin kaksi seminaariluokkaa – toinen aamukahdeksasta aamuyhdeksään ja toinen iltapäivällä puoli viidestä puoli kuuteen.
Ohjelmaan ei kenties osallistu kovin paljon nuoria, mutta niiden kohdalla, jotka osallistuvat, seminaari on muuttanut heidän elämänsä.
Miksi käydä?
”Seminaari on minulle suuri siunaus”, sanoo Luis V., uusi käännynnäinen. ”Se auttaa minua valmistautumaan hyväksi lähetyssaarnaajaksi. Olen kohdannut monia haasteita ja kiusauksia sen jälkeen kun liityin kirkkoon, mutta olen myös kyennyt pitämään itseni vahvana, koska tiedän, että teen sitä, mikä on oikein.”
Eikä Luis ole ainoa, joka ajattelee niin. ”Olen ollut kirkon jäsen vasta vähän aikaa”, sanoo Ariana J., ”mutta olen osallistunut seminaariin siitä asti kun minut kastettiin. Minusta on mukavaa käydä seminaaria, koska opin monia tosia asioita Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Ne täyttävät sydämeni toivolla ja mieleni ymmärryksellä.”
Seminaariin osallistuminen on auttanut juurruttamaan Arianan evankeliumiin. ”Minulle on siunaus osallistua näille oppitunneille”, Ariana sanoo. ”Ne vahvistavat henkeäni ja auttavat minua valmistautumaan, jotta voin jonakin päivänä olla hyvä puoliso, äiti, johtaja kirkossa ja kenties kokoaikainen lähetyssaarnaaja.”
Arianan veli Gerardo tuntee samoin. ”Olen kiitollinen siitä, että seminaarista on tullut tärkeä osa elämääni”, hän sanoo. ”Se valmistaa minua palvelemaan jonakin päivänä lähetystyössä. Seminaarissa olen oppinut pelastussuunnitelmasta, jonka Jumala on valmistanut minua varten. Jokainen oppitunti, jolle osallistun, antaa minulle toivoa siitä, että voin periä selestisen valtakunnan, ja antaa minulle varmuuden siitä, että olen ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin.”
Gerardo on oppitunneilla joskus hyvin väsynyt. Hänen on ensin vietävä pikkuveljensä kouluun ja palattava sitten nopeasti kotiin hakemaan sisarensa, jotta he voivat mennä seminaariin. Mutta hänellä ei ole mitään sitä vastaan.
”Kaikki tämä on minulle hyvin uutta, mutta olen täynnä onnea”, Gerardo sanoo. ”Tiedän, että olen oikealla tiellä, joka tuo minulle mahdollisuuden nähdä jälleen taivaallinen Isäni. Pyhä Henki antaa minulle tämän varmuuden. Minun pitää vain ponnistella ja pysyä lujana loppuun asti.”
Ei tarvitse pelätä
Walter A:n mielestä seminaari oli ensin vähän pelottava. ”Minua jännitti tullessani ensimmäisen kerran”, hän sanoo. ”Mutta kun astuin luokkaan, tunsin itseni tärkeäksi, koska tunsin rakkauden, jota tuntee pyhiä kirjoituksia tutkiessaan. Ja kun lähdin, tunsin vahvistuneeni, koska olin sydämestäni onnellinen sen johdosta, mitä olin oppinut. Yksi suurimmista taivaallisen Isän siunauksista nuorille on seminaari.”
”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on muuttanut elämäni”, sanoo Abel A., joka myös valmistautuu lähtemään lähetystyöhön. ”Opin profeettojen opetuksia. Rakastan Joseph Smithiä. Hän oli urhoollinen toteuttaessaan tosi kirkon palautuksen kaikista ongelmista huolimatta, joita se hänelle aiheutti. Haluan olla urhoollinen kuten hän oli.”
Monien nuorten on tehtävä uhrauksia, jotta he voivat osallistua seminaariin. Se ei ole aina helppoa, mutta Puerto Francisco de Orellanan nuorten mielestä se on vaivan arvoista.
”Kun ajattelen ponnistelemista eteenpäin, kuten pyhissä kirjoituksissa sanotaan”, Abel selittää, ”se tarkoittaa mielestäni sitä, että laitamme asiat elämässämme tärkeysjärjestykseen. Seminaari on yksi tärkeimmistä. Aivan kuten se on muuttanut minun elämäni, se voi tehdä saman muiden nuorten kohdalla.”
Jopa Ecuadorin kaukaisimmassa viidakossa Jeesuksen Kristuksen kirkko ja sen nuorille tarkoitettu seminaariohjelma kukoistavat ja muuttavat niiden elämää, jotka päättävät antaa sen tehdä niin.
Seminaari vahvistaa nuoria kuten näitä Ecuadorissa. Monet heistä ovat uusia käännynnäisiä.
Valokuvat Joshua J. Perkey