Kirkko etsii nykyajan pioneerien historioita
Kun kirkon jäsenet ajattelevat pioneereja, he yleensä kuvittelevat mielessään niitä, jotka 1800-luvulla matkasivat Yhdysvaltain länsiosiin laivalla tai jalkaisin.
Monet eivät kenties oivalla olevansa nykyajan rajaseutujen pioneereja.
Kirkon historian osasto etsii parhaillaan nykyajan pioneerien historioita. Vaikka osasto ottaakin mielellään vastaan kaikki henkilöhistorialähetykset, se on erityisen kiinnostunut seuraavanlaisten ihmisten historioista: käännynnäiset, ihmiset, jotka asuvat alueella, jonne rakennetaan tai on rakennettu uusi temppeli, uudella lähetyskentällä palvelevat lähetyssaarnaajat sekä ne, jotka soveltavat evankeliumia elämäänsä eläessään vailla monien muiden myöhempien aikojen pyhien seuraa.
”Muiden henkilöhistoriat voivat auttaa niitä, jotka ovat kokeneet samoja asioita tai asuneet samassa paikassa tai samaan aikaan”, sanoo Brad Westwood, kirkon historian osaston hankintapäällikkö.
Veli Westwood kertoo, että henkilöhistoriat voivat kattaa henkilön koko elämän tai olla pieniä palasia siitä, kuten muistoja lähetystyöstä, henkilökohtaisia kokemuksia isänä tai äitinä olemisesta tai muita erityisiä kertomuksia jonkin ratkaisevan tapahtuman tiimoilta.
”Me uskomme, että kaikki Jumalan lapset ovat tasaveroisia Hänen silmissään”, veli Westwood sanoo. ”Meillä kaikilla on tärkeä tarina kerrottavana – meillä kaikilla on tässä maailmassa koetusajan kokemuksia, ja me tiedämme, että historia auttaa todistuksen rakentumisessa.”
Veli Westwoodin mukaan sadan vuoden kuluttua joku, jolla ei kenties ole omaa tallennettua sukuhistoriaa, voi lukea vaikkapa sinun historiaasi ja sanoa: ”Tällaista siis on olla käännynnäinen.”
Kun ihmiset saavat tietää sukulaisistaan tai muista pioneereista – mukaan lukien näiden kohtaamat vaikeudet, oppimat asiat ja hankkima viisaus – he voivat löytää neuvoja ja apua omaan elämäänsä.
Kun historia lähetetään kirjastoon, se luetteloidaan ja on kirjaston käyttäjien katsottavissa ja luettavissa. Käsikirjoitukset tai kirjat sijoitetaan kirkon historian kirjaston ilmastokontrolloituun ympäristöön, joka pidentää niiden säilyvyyttä.
Veli Westwood antaa nämä neuvot niille, jotka harkitsevat oman henkilöhistoriansa lähettämistä kirkon historian kirjastoon:
Kirjoita julkiseen käyttöön. Vaikka päiväkirjat ovat suurenmoisia historiallisia lähteitä, ne käsittelevät usein päivittäisiä tapahtumia ja henkilökohtaisia ajatuksia, jotka eivät ole aina sopivia julkiseen käyttöön. Joskus ne voivat vaarantaa jonkun yksityisyyden. Jos historia sisältää tietoja, jotka voivat vahingoittaa jonkun mainetta, ne otetaan vastaan mutta niitä ei panna julkisesti näytteille.
Kirjoita osissa ja jaksoittain. Usein se, että yrittää aloittaa varhaisimmista lapsuusmuistoista ja kattaa kaiken tähän päivään asti, voi tuntua lannistavalta. Aloita yhdestä kertomuksesta kerrallaan. Aloita esimerkiksi kirjoittamalla vain lähetystyöstäsi. Kun se osuus on valmis, siirry johonkin toiseen osaan elämääsi.
Käytä alkuperäislähteitä. Jos sinulla on hallussasi kirje, jäljennä se tai sisällytä se kirjaan. Jos sinulla on valokuva, ota se mukaan. Jos käytät tietoa jostakin tietystä kirjasta, tee siitä merkintä. Leikekirjat voivat olla osa henkilöhistoriaa. Veli Westwoodin mukaan on kuitenkin niin, että leikekirjoja tekevät eivät yleensä anna taustatietoja tai kirjoita kuvissa olevista tapahtumista. Hän ehdottaa, että käytät muutaman minuutin kirjoittaaksesi, mitä leikekirjaan tulevissa kuvissa tapahtuu.
Neuvottele muiden kanssa ja haastattele heitä. ”Yleensä ajattelemme henkilöhistoriaamme vain omasta näkökulmastamme, mutta mitä enemmän siihen saa muita näkökulmia, sitä arvokkaampi siitä tulee”, veli Westwood sanoo. Muiden ihmisten haastatteleminen tuo uutta näkökulmaa ja voi auttaa sinua parantamaan historiaasi.
Kirjoita hengellisistä kokemuksista, ratkaisevista hetkistä sekä keskeisistä tekijöistä, ihmisistä ja tapahtumista. ”Ihmiset rakastavat hyvin kerrottua tarinaa”, veli Westwood sanoo. Kirjoita kokemuksiin alku, keskikohta ja loppu. ”Älä kirjoita 60 sivua 2-vuotispäivääsi edeltävästä elämästäsi. Silloin et tule luultavasti kirjoittaneeksi historiaasi eivätkä ihmiset tule lukemaan sitä.”
Kirjoita siitä, mistä olet innoissasi. Veli Westwood ehdottaa, että sen sijaan että kirjoittaisit tapahtumista aikajärjestyksessä, voisit kirjoittaa teemoittain tai aiheesta, joka kiinnostaa sinua.
Mikä tärkeintä, ihmisten ei pitäisi lähettää henkilö- tai sukuhistoriaa kirkolle jakamatta sitä ensin sukulaisille, sillä sen pitäisi vahvistaa sukua, josta se kertoo.
Veli Westwood uskoo, että ne, jotka käyttävät aikaa henkilöhistorian tallentamiseen kirjoittaen rehellisesti niin vaikeista kuin hyvistäkin hetkistä, kykenevät näkemään Herran käden kosketuksen elämässään ja jättävät perinnön ja muistoja, jotka vahvistavat heidän sukuaan ja muita kirkon jäseniä.
Jos olet nykyajan pioneeri ja haluaisit jakaa kokemuksiasi, lähetä historiasi kirkon historian osastolle.
Voit toimittaa historiasi henkilökohtaisesti tai postittaa sen osoitteeseen: Church History Library, 15 East North Temple Street, Salt Lake City, UT 84150-1600, USA, Attention: Acquisitions.
Historioita voi tuoda kirjastoon maanantaista perjantaihin klo 9–17.
Voit myös lähettää historiasi sähköpostitse osoitteeseen ChurchHistoryAcquisitions@ldschurch.org tai soittaa kirkon historian hankintojen puhelinkeskukseen numeroon +1 801 240 5696.
Lyhyt Joseph Millettin elämää koskeva video, joka on katsottavissa englanniksi osoitteessa news.lds.org, kertoo uskoa vahvistavan kertomuksen. Se on nyt katsottavissa, koska se jäi elämään henkilöhistorioiden ansiosta.
Näkymä Joseph Millett -videosta
Henkilöhistoriat voivat auttaa muita vahvistamaan uskoaan.
© 2006 David Stoker