Ja turvanne voimansa voittamaton

Barbara Thompson

toinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa

Me pyrimme vahvistamaan uskoa ja henkilökohtaista vanhurskautta, vahvistamaan perheitämme ja kotejamme ja palvelemaan Herraa ja Hänen lapsiaan.

Kuva

Barbara Thompson

Monta vuotta sitten, kun palvelin Apuyhdistyksen pääneuvottelukunnassa, olin saanut tehtäväkseni opettaa ja kouluttaa eräitä Apuyhdistyksen johtajia ja pappeusjohtajia. Olimme saapuneet juuri ajoissa ennen kokouksen alkua käytettyämme aamun opettamiseen eräässä toisessa kaupungissa.

Minä olin ensimmäinen puhuja alkulaulun ja rukouksen jälkeen. Alkulauluksi ilmoitettiin ”Pian aikamme päättyy”.

En tuntenut tämän laulun nimeä ja ajattelin, että olipa outoa, että se oli alkulauluna. Minä en ollut vielä edes puhunut, ja he lauloivat jo, että ”pian aikamme päättyy”!

Kun aloimme laulaa laulua, käsitin pian, että se tarkoitti sitä vähäistä aikaa, joka on jäljellä evankeliumin sanoman julistamiseen ja sielujen tuomiseen Kristuksen luokse. Neljännen säkeistön sanat risteilivät mielessäni koko sen illan ja monta kertaa sen jälkeenkin. Ne kuuluvat:

Siis valppaina jatkakaa Herranne työtä,
Nyt kiusaaja kiertää ja valveilla on.
Vaikk synkkä lie polku, ain Jeesus on myötä,
Ja turvanne voimansa voittamaton,
Ja turvanne voimansa voittamaton.1

Tuon säkeistön sanoma on, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa, Jeesuksella Kristuksella on voima pelastaa. Jumalallisella uhrillaan Hän antoi meille keinon saavuttaa iankaikkinen elämä. Hänen työnään on todellakin ”ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen”². Hän on pyytänyt meidän apuamme, niin että autamme toisiamme tekemään niitä tekoja, jotka johtavat iankaikkiseen elämään.

Sisar Beck esitti viime syyskuussa yleisessä Apuyhdistyksen kokouksessa kolme asiaa avuksemme saavuttaaksemme iankaikkisen elämän tavoitteemme. Ne ovat:

”Kasvaa uskossa ja henkilökohtaisessa vanhurskaudessa.”
”Vahvistaa perheitä ja koteja.”
”Palvella Herraa ja Hänen lapsiaan.”³ Tämä merkitsee myös köyhien ja avuntarpeessa olevien etsimistä ja heistä huolehtimista.

Me tiedämme, että Saatana kiusaa ja koettelee meitä, kun pyrimme tekemään näitä asioita, mutta Herra on luvannut, että Hän vahvistaa meitä. Hän auttaa meitä.⁴

Kasvaa uskossa ja henkilökohtaisessa vanhurskaudessa

Kun olin lapsi, vanhempani opettivat, että taivaallinen Isäni ja Jeesus Kristus rakastavat minua. Minulle opetettiin, että ”oon lapsi Jumalan”⁵. En muista sellaista aikaa, jolloin en olisi sitä tiennyt. He opettivat minulle, että Jeesus Kristus on Vapahtajamme ja että me voimme pelastua ainoastaan Hänen kauttaan.⁶

Minulle opetettiin myös, että minun piti rukoilla joka päivä, jotta uskoni kasvaisi. Itse asiassa minun piti rukoilla alati.⁷ Minulle opetettiin, että kun lukisin ja tutkisin pyhiä kirjoituksia, tietämykseni ja todistukseni evankeliumin todenperäisyydestä kasvaisi. Minua opetettiin rakastamaan Jumalaa ja että voisin osoittaa rakkauteni pitämällä Hänen käskynsä.⁸ Opin lapsena myös temppelin tärkeydestä. Nuoruudessani opin, että pyhien temppeliliittojen tekeminen ja pitäminen pitäisi minut iankaikkisen elämän tiellä.

Jokaisen meistä on noudatettava näitä periaatteita koko elämämme ajan, jotta vahvistumme uskossa ja henkilökohtaisessa vanhurskaudessa.

Vahvistaa perheitä ja koteja

Meidän jokaisen velvollisuutena ja siunauksena on vahvistaa perhettämme ja kotiamme. Meidän jokaisen perhetilanne on erilainen. Joissakin perheissä on kotona äiti ja isä ja lapsia. Toisilla pariskunnilla ei enää ole lapsia kotona. Monet kirkon jäsenet ovat naimattomia, ja jotkut ovat yksinhuoltajia. Toiset ovat yksin asuvia leskiä.

Näyttääpä perheemme millaiselta tahansa, kukin meistä voi tehdä työtä oman perheensä vahvistamiseksi tai auttaa vahvistamaan muita.

Seuraava esimerkki kuvaa eräitä tapoja vahvistaa perheitä. Minulla oli tehtävä Boisen alueella Idahossa. Pidettyäni koulutusta lauantaina iltapäivällä jäin sisarentyttäreni ja hänen perheensä kotiin. Ennen kuin lapset menivät vuoteeseen sinä iltana, meillä oli lyhyt perheilta ja pyhien kirjoitusten kertomus. Heidän isänsä kertoi Lehin perheestä ja siitä, että tämä opetti lapsilleen, että näiden täytyi pitää kiinni rautakaiteesta, joka oli Jumalan sana.⁹ Rautakaiteesta kiinni pitämällä he pysyisivät turvassa ja se johtaisi heidät iloon ja onneen. Jos he päästäisivät irti rautakaiteesta, he olisivat vaarassa hukkua virran likaiseen veteen.

Sitä havainnollistettiin lapsille siten, että äidistä tuli ”rautakaide”, josta heidän oli pidettävä kiinni, ja isä näytteli paholaisen roolia yrittäen vetää lapset pois turvasta ja onnesta. Lapset rakastivat kertomusta ja oppivat, kuinka tärkeää on pitää kiinni rautakaiteesta.

Pyhien kirjoitusten kertomuksen jälkeen oli perherukouksen aika. Heidän äitinsä muistutti lapsille, että heidän piti rukoilla piispan puolesta, jolla oli vakavia silmäongelmia. Kolmivuotias Brooklyn piti rukouksen sinä iltana. Hän kiitti taivaallista Isää heidän siunauksistaan, ja sitten hän pyysi palavasti taivaallista Isää ”siunaamaan piispaa, koska hänen silmänsä ovat rikki”.

Seuraavana aamuna menimme sakramenttikokoukseen ja istuuduimme. Brooklyn ja hänen viisivuotias sisarensa Kennedy katsoivat korokkeelle ja näkivät piispan seisomassa siellä. Tytöt osoittivat piispaa ja sanoivat innoissaan äidilleen: ”Katso, piispa on tuolla.” Sitten nämä kaksi pientä tyttöä katsoivat toisiaan tietäväisesti ikään kuin sanoen: ”Me rukoilimme piispan puolesta, ja nyt hän voi paremmin.” He rukoilivat uskossa tietäen, että taivaallinen Isä kuulisi heidän nöyrät rukouksensa.

Pyhät kirjoitukset, perheilta ja perherukous vahvistavat perheitä. Meidän pitää käyttää jokainen tilaisuus perheiden vahvistamiseksi ja tukea toisiamme pysyäksemme oikealla polulla.

Palvella Herraa ja Hänen lapsiaan sekä etsiä köyhiä ja avuntarpeessa olevia ja huolehtia heistä

Vapahtaja opetti koko kuolevaisen elämänsä ajan, että meidän tulee huolehtia toisistamme ja auttaa toisiamme. Hän paransi sairaita, sai rammat kävelemään, avasi sokeiden silmät ja aukaisi kuurojen korvat. Hän opetti kansalle evankeliumia. Hän siunasi ihmisiä ja teki monia voimallisia ihmetekoja.¹⁰

Tilaisuuksia auttaa avuntarpeessa olevia on kaikkialla. Luulenpa, että jossakin vaiheessa elämäämme jokainen meistä on jollakin tapaa köyhä ja tarvitsee toisen ihmisen apua, sillä ”emmekö me kaikki ole kerjäläisiä”¹¹?

Presidentti Spencer W. Kimball on sanonut: ”Jumala huomaa meidät, ja Hän valvoo meitä. Mutta tavallisesti Hän täyttää tarpeemme jonkun toisen henkilön välityksellä. Siksi on tärkeää, että me palvelemme toinen toistamme.”¹²

Viime kesänä, kun olin poissa kotoa, ankara tuuli ja rankkasade kulki asuinalueemme halki. Valtava puu kaatui naapurini puolelta minun puolelleni täyttäen pihani ja katkaisten sähköjohdot. Puu piti viedä pois ennen kuin vahingot voitiin korjata ja voisin taas saada sähköt kotiini.

Soitin varhain aamulla veljelleni, joka sanoi etsivänsä joitakin varusteita ja tulevansa mahdollisimman pian. Soitin myös piispalleni. Muutamassa minuutissa piispani, kotiopettajani, entinen vaarnanjohtaja ja 10 miestä seurakunnastani olivat paikalla moottorisahoineen ja korjaamassa joutuisasti tuhoja. Kotikäyntiopettajani toivat minulle aterian sinä iltana. Monia muitakin miehiä ylipappien ryhmästä, vanhinten koorumista ja naapurustosta tuli seuraavina iltoina auttamaan minua ja perhettäni tuhon jälkien raivaamisessa.

Sillä kertaa minä tarvitsin apua. Tarvitsin apua muilta. Murheeni muuttui iloksi ja kiitollisuudeksi. Tunsin, että minua rakastettiin ja että minusta pidettiin huolta. Nämä ihmiset näkivät nopeasti, että apua tarvittiin. He toimivat todistuksensa mukaan ja osoittivat liittojensa olevan todellisuutta.

Saamme kirkon keskuspaikkaan usein kiitoskirjeitä kirkkoomme kuulumattomilta ihmisiltä, joita te olette auttaneet tulvan, hirmumyrskyn, maanjäristyksen tai muun katastrofin jälkeen. Kiitos siitä, että olette aina auliita palvelemaan, rakastamaan, antamaan ja olemaan siten todellisia Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia.

Meidän täytyy jatkaa valppaina¹³, kun pyrimme vahvistamaan uskoa ja henkilökohtaista vanhurskautta, vahvistamaan perheitämme ja kotejamme sekä palvelemaan Herraa ja Hänen lapsiaan. Vaikka Saatana saattaa vastustaa pyrkimyksiämme, todistan Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen sovitusuhrinsa voimasta – Hänen sovitusuhrinsa ansiosta me voimme tehdä Hänen tahtonsa ja niin tehdessämme Hän vahvistaa meidän voimiamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.