2002
Uskon nainen
Marraskuu 2002


Uskon nainen

Uskon nainen luottaa Jumalaan – – Hän tietää, että Jumala on kiinnostunut hänen elämästään. Hän tietää, että Jumala tuntee hänet. Hän rakastaa Jumalan sanaa ja nauttii runsain määrin tuota elävää vettä.

Minä rakastan Herraa Jeesusta Kristusta ja Hänen kirkkoaan, joka on palautettu maan päälle meidän aikanamme. Minä vaalin opetuksia Hänen hurskaasta elämästään vastasyntyneestä lapsesta ylösnousseeksi ihmiseksi, Jumalan pojaksi.

Kun olen lukenut Hänestä Raamatun sivuilta, olen nähnyt Hänet sieluni silmillä, kun Hänelle ”karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä”.1 Lukiessani olen ollut paikalla, kun Hän herätti kuolleita. Hän paransi sairaita, ruokki 5 000 ihmistä ja toi lohtua ja toivoa ja rauhan vetoomuksen maailmaan, jonka Hän oli luonut. Hän antoi anteeksi niille, jotka pilkkasivat ja kiduttivat Häntä ja ristiinnaulitsivat Hänet, sillä he eivät tienneet, mitä he tekivät. Olen nähnyt sen jumalallisen rakkauden ja huolen, jota Hän osoitti äitiään kohtaan, vaikka Hän itse kärsi äärimmäistä tuskaa. Hän voitti kuoleman, jotta mekin voimme voittaa sen. Hän on valmistanut meille paikan taivaassa iankaikkisen Isämme luona. Hän on opettanut meille onnensuunnitelman ja antanut meille siitä näkemyksen sekä toivon noudattaa sitä. Hänen elämänsä oli täydellinen esimerkki uhrauksesta ja palvelemisesta Jumalan, Hänen Isänsä, suunnitelman toteuttamiseksi.

Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva nainen, joka noudattaa päivittäisessä elämässään Kristuksen esimerkkiä, alkaa toteuttaa meidän taivaallisen Isämme häntä varten laatimaa suunnitelmaa. Hänen niin tehdessään hänellä voi olla voimallinen hyvää aikaansaava vaikutus nykymaailmassa ja hän voi kohdata moraaliset haasteet. Olen tuntenut sellaisia naisia, ja he ovat olleet minulle tiennäyttäjinä. Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva nainen, joka seuraa Kristusta, on tosi kristitty sanan parhaassa merkityksessä. Hän on uskon nainen, joka luottaa Jumalaan ja on luottavainen ja peloton.

Uskon nainen luottaa Jumalaan ja suhtautuu vastoinkäymisiin luottavaisesti. Hän tietää, että Jumala on kiinnostunut hänen elämästään. Hän tietää, että Jumala tuntee hänet. Hän rakastaa Jumalan sanaa ja nauttii runsain määrin tuota elävää vettä. Hän on kiitollinen profeetasta, jonka Jumala on lähettänyt näinä myöhempinä aikoina, ja hän luottaa profeetan neuvoon ja noudattaa sitä, sillä hän tietää, että niin tekemällä hän voi löytää turvan ja rauhan. Rukouksessa hän pyytää hellää, varmaa opastusta ja apua taivaalliselta Isältä, joka kuulee häntä. Rukoillessaan hän kuuntelee sallien kaksisuuntaisen yhteyden. Hän luottaa siihen, että hiljaisella ja rauhallisella tavallaan Jumala johdattaa häntä kädestä ja antaa hänelle vastauksen hänen rukouksiinsa.2

Uskon nainen on luottavainen, koska hän ymmärtää taivaallisen Isämme jumalallisen suunnitelman ja oman tehtävänsä tuoda siunausta muiden elämään. Hän on varma, että kaikki hänen tekemänsä uhraukset ovat iankaikkisessa mielessä jonkin arvoisia. Hän tietää, mitä uhraus on, tuntiessaan Vapahtajan elämän. Hän tietää, että hänen uhrauksena voivat olla verrattain pieniä, mutta hän tietää, että taivaallinen Isä ymmärtää ja arvostaa sitä, mitä hän tekee vahvistaakseen kotiaan ja omaa perheettään ja maailmaa, jossa hän elää. Hänen luottavaisuutensa vahvistuu, koska hän on hyveellinen ja viehättävä ja jalo, mikä on vielä parempaa kuin se, että on kaunis. Hänellä on puhtaat motiivit. Hän on rakastava ja hyväntahtoinen ja ystävällinen. Hänen miehensä ja hänen lapsensa voivat aina luottaa häneen.3 Ja samoin tekevät ne lapset tai naiset tai tytöt, joita hänet on kutsuttu opettamaan, johtamaan, palvelemaan ja rakastamaan – he kaikki tuntevat vetovoimaa häneen hänestä heijastuvan hyvän hengen vuoksi. Hänen kasvoissaan on Jumalan kuva, joka on miellyttävä ja tärkeä.4 Hän luottaa täydellisesti siihen, että hänen luonteensa ja tekonsa kehittyvät niin, että hänet kutsutaan seisomaan hänen taivaallisen Isänsä kasvojen edessä. Hän tulee kykenemään siihen tuntien, että hän täysin kuuluu sinne, että taivaallinen Isä tuntee hänet ja rakastaa häntä ja pitää häntä suuressa arvossa.

Uskon nainen on peloton. Hän ei pelkää mitään pahaa, sillä Jumala on hänen kanssansa.5 Hänen elämässään ei ole mitään epäselvyyttä, ei mitään epävarmaa pasuunan ääntä. Hän pystyy elämään periaatteittensa mukaista elämää, koska hän tutkii täydellisen opettajan, Mestarin, oppeja ja opetuksia. Hän on jalo esimerkki kaikille, jotka hänet tuntevat. Hän ei ole tietenkään täydellinen, ei siksi, etteikö hänellä olisi täydelliset periaatteet tai täydellinen esimerkki Kristuksessa, vaan siksi, että hän on inhimillinen. Hän karttaa pahaa vaikutusta ja sitä, mikä on epäpuhdasta, ja jos se tunkeutuu hänen alueelleen, hän on kuin pentujaan suojeleva naarasleijona. Pelottomalla uskon naisella on rohkeutta puhua lastensa kanssa tavoista, jotka tuhoaisivat heidät. He eivät ainoastaan kuule hänen puhuvan uskolleen omistautumisesta, vaan he näkevät hänen omistautumisensa hänen päivittäisessä elämässään – siinä, kuinka hän pukeutuu, mitä hän lukee ja katselee, kuinka hän viettää vapaa-aikansa, mitä hän rakastaa ja mille hän nauraa, keitä hän vetää puoleensa ja kuinka hän toimii kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla. Hänellä on oma tietty tyylinsä, joka on viehättävä ja iloinen ja valoisa ja hyvä. Meidän pienet tyttömme ja meidän nuoret naisemme voivat turvallisesti luottaa hänen esimerkkiinsä. Me rukoilemme, että hekin ovat pelottomia etsiessään ja edistäessään sitä, mikä on onnellista ja säädyllistä, sillä he ovat meidän tulevaisuutemme.

Taivaan kiitos uskon naisista elämässämme. Uskon nainen rakastaa Herraa. Hän haluaa Hänen tietävän sen siitä, kuinka hän elää, kuinka hän puhuu, kuinka hän palvelee Hänen lapsiaan ja kaikesta, mitä hän tekee. Hän tietää, että Herra rakastaa häntä, vaikka hän on epätäydellinen ja yrittää tulla vielä paremmaksi. Hän tietää, että kun hän tekee parhaansa, se riittää, kuten presidentti Hinckley on meille sanonut.6

Uskon naisella on siunauksena elämässään uskollisia miehiä, joilla on Jumalan pappeus ja jotka kunnioittavat tätä etuoikeutta: hänen isänsä, piispansa, puolisonsa, veljensä, poikansa. He pitävät arvossa häntä ja niitä jumalallisia lahjoja, joita Jumala on antanut tyttärelleen. He tukevat ja rohkaisevat ja ymmärtävät hänen suurta elämäntehtäväänsä naisena. He rakastavat häntä, he suovat hänelle siunausta. He puolestaan saavat siunausta tämän uskon naisen ansiosta, kun he yhdessä kulkevat elämän tietä. He tietävät, kuten pyhissä kirjoituksissa opetetaan, että ”kaksin on parempi kuin yksin – –. Jos he kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan.”7

Lausun kiitollisuuteni niistä suurenmoisista uskon naisista ja suurista jaloista miehistä ja rakkaasta perheestäni, jotka kaikki ovat kohottaneet minua ja innoittaneet minua koko elämäni ajan. He ovat olleet erityisen suurena siunauksena, kun olen yrittänyt täyttää Herran antamaa pyhää tehtävää Nuorten Naisten ylijohtajana.

Rakkaat veljet ja sisaret, tietäkää, että minä rakastan teitä ja että minä olen hyvin kiitollinen taivaalliselle Isälleni ja Hänen rakkaalle Pojalleen, Herralle Jeesukselle Kristukselle. Kunnioitan ja palvelen heitä koko sydämestäni ikuisesti ja olen kiitollinen siitä etuoikeudesta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Luuk. 2:52.

  2. Ks. OL 112:10.

  3. Ks. Sananl. 31:11.

  4. Ks. Alma 5:14.

  5. Ks. Ps. 23:4.

  6. Ks. Gordon B. Hinckley, ”Kirkon naiset”, Valkeus, tammikuu 1997, s. 66.

  7. Saarn. 4:9–10.