2010–2019
Nuoret naiset työssä
Alaviitteet
Aihe

Nuoret naiset työssä

Jokaisen nuoren naisen kirkossa tulee tuntea olevansa arvostettu, saada tilaisuuksia palvella ja tuntea, että hänellä on jotakin arvokasta annettavaa tähän työhön.

Vuosi sitten konferenssin yleisessä pappeuskokouksessa piispa Gérald Caussé puhui kirkon miehille kuvaillen, kuinka Aaronin pappeuden ja Melkisedekin pappeuden haltijat ovat erottamattomia kumppaneita pelastuksen työn toteuttamisessa.1 Tuo sanoma on ollut suuri siunaus ja auttanut nuoria miehiä, joilla on Aaronin pappeus, näkemään, mikä on heidän osansa Jumalan valtakunnan rakentamisessa täällä maan päällä. Heidän yhteinen palvelunsa vahvistaa kirkkoa ja saa aikaan syvemmän kääntymyksen ja sitoutumisen nuorten miestemme sydämessä, kun he näkevät osallisuutensa arvon ja sen, kuinka suurenmoista tämä työ on.

Tänään haluaisin puheeni tukevan tuota sanomaa, kun puhun kirkon nuorista naisista, joita tarvitaan yhtä lailla ja jotka ovat yhtä tärkeitä Herran työn toteuttamisessa perheessään ja Herran kirkossa.

Piispa Caussén tavoin minäkin kuuluin kirkon pieneen lähetysseurakuntaan ison osan teinivuosistani, ja minua pyydettiin usein täyttämään tehtäviä ja kutsumuksia, jotka normaalisti olisivat kuuluneet aikuisille. Esimerkiksi ne meistä, jotka kuuluimme nuorten ohjelmaan, olimme usein järjestämässä toimintojamme ja erityistapahtumiamme. Me kirjoitimme näytelmiä, muodostimme lauluryhmän viihdyttämään seurakunnan tapahtumissa ja olimme täysin mukana jokaisessa kokouksessa. Minut kutsuttiin seurakunnan musiikinohjaajaksi, ja johdin laulua joka viikko sakramenttikokouksessa. Oli hieno kokemus seistä 16-vuotiaana joka sunnuntai kaikkien seurakuntalaisten edessä ja johtaa heitä, kun lauloimme kirkon lauluja. Tunsin, että minua tarvittiin, ja tiesin, että minulla oli jotakin annettavaa. Ihmiset luottivat siihen, että olin paikalla, ja minusta oli ihanaa tuntea olevani tarpeellinen. Tuo kokemus rakensi osaltaan todistustani Jeesuksesta Kristuksesta, ja aivan kuten piispa Caussén kohdalla se ankkuroi elämäni evankeliumin mukaiseen palvelemiseen.

Jokaisen jäsenen tulee tietää, kuinka paljon häntä tarvitaan. Jokaisella jäsenellä on jotakin tärkeää annettavaa sekä ainutlaatuisia lahjoja ja kykyjä, jotka auttavat tämän tärkeän työn eteenpäin viemisessä. Nuorilla miehillämme on Opissa ja liitoissa kuvatut Aaronin pappeuden velvollisuudet, jotka ovat melko hyvin nähtävillä. Kirkon nuorille naisille, heidän vanhemmilleen ja johtajilleen saattaa olla vähemmän ilmeistä, että siitä asti, kun nuori nainen kastetaan, hänellä on liittoon kuuluva vastuu ”[surra] surevien kanssa, niin, ja [lohduttaa] niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa, ja [olla] Jumalan [todistajana] kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla, missä [hän lieneekin], aina kuolemaan asti”2. Nuorilla naisilla on tilaisuuksia täyttää näitä vastuita seurakunnissaan ja kun he palvelevat luokkien johtokunnissa, nuorisoneuvostoissa ja muissa tehtävissä. Jokaisen nuoren naisen kirkossa tulee tuntea olevansa arvostettu, saada tilaisuuksia palvella ja tuntea, että hänellä on jotakin arvokasta annettavaa tähän työhön.

Käsikirjassa 2 sanotaan, että pelastuksen työhön seurakunnissamme ”kuuluu jäsenlähetystyö, käännynnäisten aktiivisena pitäminen, vähemmän aktiivisten jäsenten aktivointi, temppeli- ja sukututkimustyö sekä evankeliumin opettaminen”3. Tätä työtä johtavat uskolliset piispamme, joilla on pappeuden avaimet seurakuntaansa varten. Jo monen vuoden ajan johtokuntamme on pohtinut kysymystä: ”Missä näistä osa-alueista nuorten naistemme ei pitäisi olla mukana?” Vastaus on, että heillä on jotakin annettavaa kaikilla tämän työn osa-alueilla.

Esimerkiksi tapasin äskettäin Las Vegasin alueella muutamia nuoria naisia, jotka on kutsuttu palvelemaan seurakunnan temppeli- ja sukututkimusneuvojina. He olivat todella innoissaan siitä, että pystyvät opettamaan ja auttamaan seurakuntansa jäseniä löytämään tietoja esivanhemmistaan. Heillä on hyödyllisiä tietokonetaitoja, he olivat opetelleet käyttämään FamilySearch-ohjelmaa ja olivat innokkaita jakamaan tuota tietämystään muille. Oli selvää, että heillä oli todistus ja ymmärrys siitä, miten tärkeää on etsiä edesmenneiden esivanhempiemme nimiä, jotta välttämättömät pelastavat toimitukset voidaan suorittaa näiden puolesta temppelissä.

Muutama kuukausi sitten minulla oli tilaisuus testata erästä ideaa kahden 14-vuotiaan nuoren naisen kanssa. Hankin kopiot seurakuntaneuvoston kahdesta oikeasta esityslistasta ja annoin yhden sekä Emmalle että Maggielle. Pyysin heitä lukemaan esityslistat läpi ja katsomaan, oliko seurakuntaneuvostojen toimenpidekohdissa sellaisia, joissa he pystyisivät olemaan avuksi. Emma huomasi, että seurakuntaan oli muuttamassa uusi perhe, ja sanoi, että hän voisi auttaa heitä muutossa ja muuttolaatikoiden purkamisessa. Hän ajatteli, että hän voisi ystävystyä perheen lasten kanssa ja tutustuttaa heidät heidän uuteen kouluunsa. Hän huomasi, että oli tulossa seurakunnan päivällinen, ja hänestä tuntui, että hän voisi olla siinä avuksi monella eri tavalla.

Maggie huomasi, että seurakunnassa oli useita iäkkäitä ihmisiä, jotka kaipasivat seuraa ja ystävyyttä. Hän sanoi, että hän kävisi mielellään heidän luonaan ja olisi avuksi näille suurenmoisille vanhemmille jäsenille. Hänestä tuntui myös, että hän voisi olla mukana opettamassa seurakunnan jäsenille, kuinka sosiaalisen median tilejä voi perustaa ja käyttää. Noissa esityslistoissa ei todellakaan ollut yhtään ainutta asiaa, jossa nuo kaksi nuorta naista eivät voineet auttaa!

Ymmärtävätkö ne, jotka istuvat seurakuntaneuvostoissa tai joilla on jokin tehtävä seurakunnassa, että nuoret naiset ovat arvokas apuvoimavara seurakuntiemme monien tarpeiden täyttämisessä? Yleensä seurakunnassa on pitkä luettelo tilanteista, joissa tarvitaan joku palvelemaan, ja ajattelemme usein vain seurakunnan aikuisia vastaamassa noihin tarpeisiin. Aivan kuten Aaronin pappeuden haltijoita on pyydetty työskentelemään isiensä ja muiden Melkisedekin pappeuden miesten kanssa, nuoria naisiamme voidaan kutsua palvelemaan ja huolehtimaan seurakunnan jäsenten tarpeista äitiensä tai muiden esimerkillisten sisarten kanssa. Nuoret naiset ovat kyvykkäitä, innokkaita ja halukkaita tekemään niin paljon enemmän kuin pelkästään käymään kirkossa sunnuntaisin!

Kun mietimme niitä rooleja, joita nuorten naistemme odotetaan omaksuvan lähitulevaisuudessa, voisimme kysyä itseltämme, mitä sellaisia kokemuksia voimme tarjota heille nyt, jotka auttavat heitä heidän valmistautuessaan olemaan lähetyssaarnaajia, evankeliumin tuntijoita, johtohenkilöitä kirkon apujärjestöissä, temppelityöntekijöitä, vaimoja, äitejä, opastajia, esimerkkejä ja ystäviä. He voivat itse asiassa alkaa nyt täyttää monia niistä rooleista. Nuoria pyydetään usein auttamaan oppiaiheiden opettamisessa sunnuntaisin luokissaan. Nyt nuorille naisillemme on avautunut tilaisuuksia palvella temppelissä tehtävissä, joita aikaisemmin ovat hoitaneet toimitus- tai vapaaehtoistyöntekijät, kun nuoret naiset käyvät siellä nuorisoryhmiensä kanssa suorittamassa kasteita kuolleiden puolesta. Alkeisyhdistysikäisiä tyttöjämme kutsutaan nyt osallistumaan temppeliin ja pappeuteen valmistautumisen kokouksiin, mikä auttaa heitä ymmärtämään, että hekin ovat tärkeitä osallistujia pappeuden johtamassa työssä. He oppivat, että miehet, naiset, nuoret ja lapset ovat kaikki pappeuden siunausten vastaanottajia ja he kaikki voivat toimia aktiivisesti vietäessä eteenpäin Herran työtä.

Piispat, me tiedämme, että velvollisuutenne ovat usein raskaita, mutta aivan kuten yksi tärkeimmistä tehtävistänne on toimia Aaronin pappeuden koorumien johtavana virkailijana, Käsikirjassa 2 selitetään, että ”piispa ja hänen neuvonantajansa toimivat Nuorten Naisten järjestön pappeusjohtajina. He valvovat ja vahvistavat nuoria naisia yksilöinä tehden tässä pyrkimyksessä läheistä yhteistyötä vanhempien ja Nuorten Naisten johtohenkilöiden kanssa.” Siinä sanotaan myös, että ”piispa ja hänen neuvonantajansa osallistuvat säännöllisesti Nuorten Naisten kokouksiin, palveluun ja toimintoihin”.4 Olemme kiitollisia piispoista, jotka varaavat aikaa käydä Nuorten Naisten luokissa ja jotka tarjoavat nuorille naisille tilaisuuksia olla enemmän kuin pelkkiä työn sivustaseuraajia. Kiitos, että varmistatte nuorten naistenne olevan arvostettuja osallistujia vastattaessa seurakunnan jäsenten tarpeisiin! Nämä tilaisuudet palvella merkityksellisin tavoin siunaavat heitä paljon enemmän kuin toiminnat, joissa heitä vain viihdytetään.

Te kirkon nuoret naiset, teidän teinivuotenne voivat olla kiireisiä ja usein haasteellisia. Olemme huomanneet, että yhä useammilla teistä on ongelmia itsetunnon, ahdistuneisuuden, suuren stressin ja kenties jopa masennuksen kanssa. Ajatustenne kääntäminen pois itsestänne sen sijaan että vatvoisitte omia ongelmianne ei ehkä ratkaise kaikkia näitä pulmia, mutta palveleminen voi usein keventää taakkojanne ja saada haasteenne vaikuttamaan hieman helpommilta. Yksi parhaita tapoja lisätä omanarvontuntoamme on osoittaa huolenpidollamme muista ja heidän palvelemisellaan, että meillä on paljon arvokasta annettavaa.5 Kannustan teitä, nuoret naiset, nostamaan kätenne ja tarjoutumaan vapaaehtoisiksi sekä tarttumaan työhön, kun näette tarpeita ympärillänne. Täyttäessänne liiton tuomia vastuitanne ja osallistuessanne Jumalan valtakunnan rakentamiseen elämäänne virtaa siunauksia ja löydätte syvää ja kestävää opetuslapseuden tuomaa iloa.

Veljet ja sisaret, nuoret naisemme ovat mahtavia. Heillä on kykyjä, rajatonta innokkuutta ja tarmoa, ja he ovat myötätuntoisia ja rakastavia. He haluavat palvella. Heillä on tarve tietää, että heitä arvostetaan ja että he ovat elintärkeitä pelastuksen työssä. Aivan kuten nuoret miehet valmistautuvat Aaronin pappeudessa suurempaan palvelemiseen edetessään Melkisedekin pappeuteen, nuoret naisemme valmistautuvat tulemaan jäseniksi maailman suurenmoisimpaan naisjärjestöön, Apuyhdistykseen. Yhdessä nämä hienot, vahvat, uskolliset nuoret naiset ja nuoret miehet valmistautuvat olemaan vaimoja ja aviomiehiä sekä äitejä ja isiä, jotka kasvattavat Jumalan selestiseen valtakuntaan kelvollisia perheitä.

Todistan, että taivaallisen Isämme työnä on toteuttaa lastensa kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä.6 Kallisarvoisilla nuorilla naisillamme on tärkeä rooli täytettävänä heidän auttaessaan tämän suuren työn toteuttamisessa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.