2010–2019
Mitä jokaisen Aaronin pappeuden haltijan tulee ymmärtää
Huhtikuu 2018


Mitä jokaisen Aaronin pappeuden haltijan tulee ymmärtää

Teidän asettamisenne Aaronin pappeuteen on keskeistä autettaessa Jumalan lapsia vastaanottamaan Kristuksen sovittava voima.

Veljet, on etuoikeus olla kanssanne tässä historiallisessa konferenssissa. Kun olin uusi lähetysjohtaja, olin innokas vastaanottamaan ensimmäisen uusien lähetyssaarnaajien ryhmämme. Muutamat kokeneemmista lähetyssaarnaajistamme tekivät valmisteluja heidän kanssaan pidettävää lyhyttä kokousta varten. Huomasin, että he olivat järjestäneet lasten tuoleja puoliympyrään.

”Miksi täällä on näitä pieniä tuoleja?” kysyin.

Lähetyssaarnaajat sanoivat hieman noloina: ”Ne ovat uusille lähetyssaarnaajille.”

Uskon, että meidän suhtautumisemme muihin vaikuttaa merkittävästi heidän käsitykseensä siitä, keitä he ovat ja mitä heistä voi tulla.1 Uudet lähetyssaarnaajamme istuivat sinä päivänä aikuisten tuoleilla.

Pelkään, että me toisinaan kuvaannollisesti laitamme Aaronin pappeuden nuoret miehemme istumaan lasten tuoleille sen sijaan että auttaisimme heitä näkemään, että Jumala on antanut heille pyhän luottamustehtävän ja tärkeän työn tehtäväksi.

Presidentti Thomas S. Monson neuvoi meille, että nuorten miesten tulee ymmärtää, ”mitä merkitsee – – se, että on Jumalan pappeuden haltija. Heitä tulee ohjata hengelliseen tietoisuuteen sen kutsumuksen pyhyydestä, johon heidät on asetettu.”2

Tänään rukoilen, että Pyhä Henki opastaa meitä suurempaan ymmärrykseen Aaronin pappeuden voimasta ja pyhyydestä ja innoittaa meitä keskittymään uutterammin pappeusvelvollisuuksiimme. Sanomani on kaikille Aaronin pappeuden haltijoille, mukaan lukien ne, joilla on Melkisedekin pappeus.

Vanhin Dale G. Renlund on opettanut, että pappeuden tarkoituksena on tuoda Jeesuksen Kristuksen sovittava voima Jumalan lasten saataville.3 Jotta pääsemme osallisiksi Kristuksen sovittavasta voimasta elämässämme, meidän täytyy uskoa Häneen, tehdä parannus synneistämme, solmia pyhiä liittoja toimitusten kautta ja pitää liitot sekä vastaanottaa Pyhä Henki.4 Nämä eivät ole periaatteita, joiden kanssa olemme tekemisissä vain kerran. Pikemminkin ne toimivat yhdessä vahvistaen toisiaan ja rakentuen toinen toisensa varaan jatkuvana edistymisen prosessina ylöspäin, jotta tulisimme Kristuksen luokse ja tulisimme täydellisiksi Hänessä.5

Mikä siis on Aaronin pappeuden rooli tässä? Kuinka se auttaa meitä pääsemään osallisiksi Kristuksen sovittavasta voimasta? Uskon, että vastauksena ovat Aaronin pappeuden avaimet – enkelien palveluksen ja valmistavan evankeliumin avaimet.6

Enkelien palvelus

Aloittakaamme enkelien palveluksen yhdestä puolesta. Ennen kuin Jumalan lapsilla voi olla uskoa Jeesukseen Kristukseen, heidän tulee tietää Hänestä ja saada opetusta Hänen evankeliumistaan. Kuten apostoli Paavali sanoi:

”Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista?

Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? – –

Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.”7

Aivan alusta asti Jumala on ”[lähettänyt] enkeleitä palvelemaan ihmislapsia, ilmoittamaan Kristuksen tulemisesta”8. Enkelit ovat taivaallisia olentoja, jotka kertovat Jumalan sanoman.9 Sekä heprean että kreikan kielessä enkelin kantasanana on ”sanansaattaja”.10

Paljolti samalla tavoin kuin enkelit ovat valtuutettuja sanansaattajia, jotka Jumala lähettää julistamaan sanaansa ja siten vahvistamaan uskoa, niin meidät, joilla on Aaronin pappeus, on asetettu opettamaan ja kutsumaan kaikkia tulemaan Kristuksen luokse.11 Evankeliumin saarnaaminen on pappeusvelvollisuus. Eikä tähän velvollisuuteen liittyvää voimaa ole tarkoitettu vain profeetoille eikä edes pelkästään lähetyssaarnaajille. Se on tarkoitettu teille!12

Kuinka me siis saamme tämän voiman? Kuinka 12-vuotias diakoni – tai kuka tahansa meistä – tuo Jumalan lasten sydämeen Kristukseen kohdistuvaa uskoa? Me aloitamme vaalimalla Hänen sanaansa niin että sen voima on sisimmässämme.13 Hän on luvannut, että jos teemme niin, me saamme ”Jumalan voiman saada ihmiset vakuuttuneiksi”14. Se voi olla tilaisuus opettaa koorumin kokouksessa tai käydä jonkun jäsenen luona. Se voi olla jotakin vähemmän virallista, kuten keskustelu jonkun ystävän, perheenjäsenen tai sukulaisen kanssa. Jos olemme valmistautuneita, niin kaikissa näissä tilanteissa me voimme opettaa evankeliumia enkelien tavoin: Pyhän Hengen voimalla.15

Kuva
Jacob ja veli Holmes

Kuulin hiljattain Jacobin, erään Aaronin pappeuden haltijan Papua-Uudessa-Guineassa, todistavan Mormonin kirjan voimasta ja siitä, kuinka se on auttanut häntä vastustamaan pahaa ja seuraamaan Henkeä. Hänen sanansa vahvistivat minun uskoani ja muiden uskoa. Uskoni on kasvanut myös silloin, kun olen kuullut Aaronin pappeuden haltijoiden opettavan ja todistavan kooruminsa kokouksissa.

Nuoret miehet, te olette valtuutettuja sanansaattajia. Sanoillanne ja teoillanne te voitte tuoda Jumalan lasten sydämiin uskoa Kristukseen.16 Kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Heille te olette kuin palvelevia enkeleitä.”17

Valmistava evankeliumi

Entistä suurempi usko Kristukseen johtaa aina haluun muuttua tai tehdä parannus.18 Niinpä on johdonmukaista, että enkelien palveluksen avaimeen liittyisi valmistavan evankeliumin – parannuksen ja kasteen ja syntien anteeksisaamisen evankeliumin19 – avain.

Kun tutkitte Aaronin pappeuden velvollisuuksianne, te huomaatte selvän tehtävänannon kutsua muita tekemään parannus ja tulemaan paremmiksi.20 Tämä ei tarkoita sitä, että seisomme kadun kulmassa huutamassa: ”Tehkää parannus!” Useammin se tarkoittaa sitä, että me teemme parannuksen, annamme anteeksi, ja kun palvelemme muita, me tarjoamme toivoa ja rauhaa, jota parannuksen tekeminen tuo mukanaan – koska olemme kokeneet sitä itse.

Olen ollut Aaronin pappeuden haltijoiden mukana, kun he ovat käyneet tapaamassa kooruminsa muita jäseniä. Olen nähnyt, kuinka heidän huolenpitonsa pehmittää sydämiä ja auttaa heidän veljiään tuntemaan Jumalan rakkautta. Kuulin erään nuoren miehen todistavan ikätovereilleen parannuksen voimasta. Kun hän teki niin, sydämet pehmenivät, tehtiin sitoumuksia ja tunnettiin Kristuksen parantavaa voimaa.

Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut: ”Parannuksen tekeminen on eri asia kuin se, että meidän syntimme annetaan anteeksi.Aaronin pappeudessa on voima saada aikaan tämä jälkimmäinen.”21 Aaronin pappeuden kaste- ja sakramenttitoimitukset ovat osoituksena meidän parannuksestamme ja viimeistelevät sen syntien anteeksi saamiseksi.22 Presidentti Dallin H. Oaks on selittänyt sitä tällä tavoin: ”Meitä on käsketty tekemään parannus synneistämme ja tulemaan Herran luokse särkynein sydämin ja murtunein mielin sekä nauttimaan sakramentti – –. Kun me uudistamme kasteenliittomme lupaukset tällä tavoin, Herra uudistaa kasteemme puhdistavan vaikutuksen.”23

Veljet, on pyhä etuoikeus suorittaa toimituksia, jotka tuovat syntien anteeksiannon parannusta tekevien sydämeen Vapahtajan sovittavan voiman kautta.24

Hiljattain minulle kerrottiin eräästä papista, jolla on vaikeuksia ilmaista itseään ja joka oli siunaamassa sakramenttia ensimmäistä kertaa. Kun hän teki sen, voimallinen henki laskeutui hänen ylleen ja seurakunnan ylle. Myöhemmin kokouksessa hän lausui yksinkertaisen mutta selkeän todistuksen Jumalan voimasta, jota hän tunsi sen toimituksen aikana.

Kuva
Pappien koorumi Mbuelongon perheen kanssa

Sydneyssä Australiassa neljä pappien koorumin jäsentä kastoi Mbuelongon perheen. Näistä papeista yhden äiti kertoi minulle, kuinka tämä kokemus vaikutti voimallisesti hänen poikaansa. Nämä papit oppivat ymmärtämään, mitä tarkoittaa se, että toimii Jeesuksen Kristuksen antamalla valtuudella.25

Kuten tiedätte, papit voivat nyt suorittaa sijaiskasteita temppelissä. 17-vuotias poikani kastoi minut hiljattain joidenkin esivanhempiemme puolesta. Tunsimme kumpikin syvää kiitollisuutta Aaronin pappeudesta ja etuoikeudesta toimia Jumalan lasten pelastukseksi.

Nuoret miehet, kun uutterasti hoidatte pappeusvelvollisuuksianne, te osallistutte Jumalan kanssa Hänen työhönsä, joka on ”ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen”26. Tämän kaltaiset kokemukset lisäävät teidän haluanne ja valmistavat teitä lähetyssaarnaajina opettamaan parannusta ja kastamaan käännynnäisiä. Lisäksi ne valmistavat teitä elinikäiseen palvelutyöhön Melkisedekin pappeudessa.

Johannes Kastaja, esimerkkimme

Aaronin pappeuden haltijat, meillä on etuoikeus ja velvollisuus olla Johannes Kastajan palvelustovereita. Johannes lähetettiin valtuutettuna sanansaattajana todistamaan Kristuksesta ja kutsumaan kaikkia parannukseen ja saamaan kasteen – eli hän käytti niitä Aaronin pappeuden avaimia, joista olemme puhuneet. Sitten Johannes julisti: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. – – Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”27

Näin Aaronin pappeus, jolla on enkelien palveluksen ja valmistavan evankeliumin avaimet, valmistaa tietä Jumalan lapsille, jotta he voivat vastaanottaa Melkisedekin pappeuden kautta Pyhän Hengen lahjan, suurimman lahjan, minkä voimme saada tässä elämässä.28

Kuinka syvällisen vastuun Jumala onkaan antanut Aaronin pappeuden haltijoille!

Kehotus ja lupaus

Vanhemmat ja pappeusjohtajat, voitteko käsittää, miten tärkeä on presidentti Monsonin neuvo auttaa nuoria miehiä ymmärtämään, ”mitä merkitsee – – se, että on Jumalan pappeuden haltija”29? Aaronin pappeuden ymmärtäminen ja sen kunniassa pitäminen valmistavat heitä olemaan uskollisia Melkisedekin pappeuden haltijoita, voiman täyttämiä lähetyssaarnaajia ja vanhurskaita aviomiehiä ja isiä. Palvellessaan he ymmärtävät ja tuntevat pappeuden voiman todellisuuden – voiman toimia Kristuksen nimessä Jumalan lasten pelastukseksi.

Nuoret miehet, Jumalalla on teille työ tehtävänä.30 Teidän asettamisenne Aaronin pappeuteen on keskeistä autettaessa Hänen lapsiaan vastaanottamaan Kristuksen sovittava voima. Lupaan, että kun laitatte nämä pyhät velvollisuudet keskeiselle sijalle elämässänne, niin te tunnette Jumalan voiman paremmin kuin koskaan. Ymmärrätte identiteettinne Jumalan poikana, joka on kutsuttu pyhällä kutsumuksella tekemään Hänen työtään. Ja Johannes Kastajan tavoin te omalta osaltanne valmistatte tietä Hänen Poikansa tulemista varten. Näistä totuuksista todistan. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Näin tapahtui Moosekselle. Kun hänellä oli ollut merkittävä kohtaaminen Jumalan kanssa, hän alkoi nähdä itsensä uudella tavalla – Jumalan poikana. Tämä näkemys auttoi häntä vastustamaan Saatanaa, joka nimitti häntä ”ihmisen pojaksi” (ks. Moos. 1:1–20). Ks. myös Thomas S. Monson, ”Nähkää muut sellaisina, mitä heistä voi tulla”, Liahona, marraskuu 2012, s. 68–71; Dale G. Renlund, ”Jumalan silmin”, Liahona, marraskuu 2015, s. 93–94.

  2. Thomas S. Monson, yleiskonferenssin johtohenkilöiden kokous, maaliskuu 2011.

  3. Ks. Dale G. Renlund, ”Pappeus ja Vapahtajan sovittava voima”, Liahona, marraskuu 2017, s. 64–67.

  4. Ks. 2. Nefi 31–32; 3. Nefi 11:30–41; 27:13–21; Et. 4:18–19; Moos. 6:52–68; 8:24.

  5. Ks. Moroni 10:32; ks. myös Saarnatkaa minun evankeliumiani – lähetystyöpalvelun opas, 2005, s. 6.

  6. Ks. OL 13; 84:26–27; 107:20.

  7. Room. 10:14–15, 17. Joseph Smith opetti tätä samaa totuutta: ”Usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta Jumalan palvelijoiden todistuksen kautta. Tähän todistukseen liittyy aina profetian ja ilmoituksen Henki.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 402.)

  8. Moroni 7:22; ks. Alma 12:28–30; 13:21–24; 32:22–23; 39:17–19; Hel. 5:11; Moroni 7:21–25, 29–32; OL 20:35; 29:41–42; Moos. 5:58; ks. myös Matt. 28:19; Room. 10:13–17.

  9. Ks. George Q. Cannon, Gospel Truth, toim. Jerreld L. Newquist, 1987, s. 54.

  10. Ks. James Strong, The New Strong’s Exhaustive Concordance of the Bible, 1984, heprean ja kaldean kielen sanakirjaosio, s. 66, kreikan kielen sanakirjaosio, s. 7.

  11. Ks. OL 20:59.

  12. Ks. Henry B. Eyring, ”Jotta hänestäkin tulisi väkevä”, Liahona, marraskuu 2016, s. 75–78; Alma 17:3; Hel. 5:18; 6:4–5; OL 28:3.

  13. Ks. 1. Joh. 2:14; Alma 17:2; 26:13; 32:42. Velvollisuuteni Jumalaa kohtaan – Aaronin pappeuden haltijat on arvokas apuväline tämän toteuttamisessa.

  14. OL 11:21; ks. myös OL 84:85.

  15. Ks. 2. Nefi 32:3; OL 42:14; 50:17–22.

  16. Ks. Moroni 7:25.

  17. Russell M. Nelson, ”Pappeuden kunnioittaminen”, Valkeus, heinäkuu 1993, s. 39; ks. myös Alma 27:4.

  18. Ks. Alma 34:17; Hel. 14:13.

  19. Ks. OL 84:27.

  20. Ks. OL 20:46, 51–59, 73–79. Velvollisuuteni Jumalaa kohtaan – Aaronin pappeuden haltijat on arvokas apuväline, joka auttaa meitä ymmärtämään velvollisuuksiamme.

  21. Ks. Gordon B. Hinckley, ”Aaronin pappeus – Jumalan lahja”, Valkeus, heinäkuu 1988, s. 45.

  22. Vanhin D. Todd Christofferson on selittänyt: ”Vesikaste on viimeinen eli kruunaava vaihe parannuksenteossa. Synnistä luopuminen ja siihen yhdistyvä liittomme olla kuuliainen täydentää parannuksemme, sillä parannuksentekomme jää todellakin vajaaksi ilman tuota liittoa.” (”Kasvatamme uskoa Kristukseen”, Liahona, syyskuu 2012, s. 14–15.) Ks. myös D. Todd Christofferson, ”Parannuksen jumalallinen lahja”, Liahona, marraskuu 2011, s. 38–41; PKO, JSR Matt. 26:24.

    Sakramenttitoimitus antaa meille ”[tilaisuuden] uudistaa pyhät liitot, joiden ansiosta voimme olla osallisia Vapahtajan sovittavasta armosta, ja saada [saman] hengellisesti [puhdistavan vaikutuksen] kuin kasteessa ja konfirmoinnissa” (”Lisää ymmärrystä Jumalan kanssa solmimistamme liitoista”, Liahona, heinäkuu 2012, s. 21). Ks. myös Dallin H. Oaks, ”Jotta hänen Henkensä aina olisi heidän kanssansa”, Valkeus, tammikuu 1997, s. 56–59.

  23. Ks. Dallin H. Oaks, ”Aaronin pappeus ja sakramentti”, Liahona, tammikuu 1999, s. 44.

  24. Vanhin David A. Bednar on selittänyt: ”Kristuksen palautetussa kirkossa suotavat pelastuksen ja korotuksen toimitukset ovat paljon enemmän kuin rituaaleja tai vertauskuvallisia toimia. Ne pikemminkin muodostavat valtuutettuja kanavia, joiden kautta taivaan siunaukset ja voimat voivat virrata omaan elämäämme.” (”Säilyttäkää aina syntienne anteeksianto”, Liahona, toukokuu 2016, s. 60.)

  25. Ks. OL 20:73.

  26. Moos. 1:39.

  27. Matt. 3:11.

  28. Monet kirkon johtajat ovat maininneet Pyhän Hengen olevan kuolevaisuuden suurin lahja.

    Presidentti Dallin H. Oaks on sanonut: ”Se, että meillä on jatkuva Pyhän Hengen toveruus, on kallisarvoisin omaisuus, joka meillä voi olla kuolevaisuudessa” (”Aaronin pappeus ja sakramentti”, Liahona, tammikuu 1999, s. 44).

    Vanhin Bruce R. McConkie opetti: ”Puhuttaessa iankaikkisuuden näkökulmasta niin iankaikkinen elämä on suurin kaikista Jumalan lahjoista. Mutta kun näkökulman rajaa ainoastaan tähän elämään, niin Pyhän Hengen lahja on suurin lahja, mistä kuolevainen voi päästä osalliseksi.” (”What Is Meant by ’The Holy Spirit’?”, Instructor, helmikuu 1965, s. 57.)

    Presidentti Wilford Woodruff todisti: ”Jos teillä on Pyhä Henki kanssanne – ja jokaisella pitäisi olla – voin sanoa teille, ettei kenellekään ihmiselle maan päällä ole annettu sen suurempaa lahjaa, sen suurempaa siunausta, sen suurempaa todistusta. Voitte saada enkelien palvelusta, voitte nähdä monia ihmeitä, voitte nähdä monia ihmetekoja maan päällä, mutta minä väitän, että Pyhän Hengen lahja on suurin lahja, mitä ihmiselle voidaan suoda.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Wilford Woodruff, 2005, s. 50.)

    Ja vanhin David A. Bednar on lisännyt: ”Jumalan käskyt, joita noudatamme, ja kirkon johtajien innoittavat neuvot, joita seuraamme, keskittyvät ensisijaisesti Hengen kumppanuuden saamiseen. Pohjimmiltaan kaikki evankeliumin opetukset ja toiminnat keskittyvät siihen, että tulemme Kristuksen luokse ottamalla vastaan Pyhän Hengen elämässämme.” (”Ottakaa vastaan Pyhä Henki”, Liahona, marraskuu 2010, s. 97.)

  29. Thomas S. Monson, yleiskonferenssin johtohenkilöiden kokous, maaliskuu 2011.

  30. Ks. Moos. 1:6.