Pelastavat toimitukset tuovat meille ihmeellistä valoa
Toimituksiin osallistuminen ja niihin liittyvien liittojen kunnioittaminen tuo teille ihmeellistä valoa ja suojelusta tässä yhä pimenevässä maailmassa.
Veljet ja sisaret, riemuitsen kanssanne evankeliumista eli Kristuksen opista.
Eräs ystävä kysyi kerran vanhin Neil L. Andersenilta, joka palveli tuolloin seitsemänkymmenen koorumissa, miltä tuntui puhua konferenssikeskuksessa 21 000 ihmisen edessä. Vanhin Andersen vastasi: ”Eivät ne 21 000 ihmistä minua hermostuta vaan ne 15 johtavaa veljeä, jotka istuvat takanani.” Naurahdin sille silloin, mutta tunnen samoin nyt. Kuinka rakastankaan näitä 15 miestä ja tuenkaan heitä profeettoina, näkijöinä ja ilmoituksensaajina.
Herra sanoi Abrahamille, että hänen jälkeläistensä ja pappeuden kautta siunattaisiin kaikkia maan sukuja ”evankeliumin siunauksilla, – – nimittäin iankaikkisen elämän” (Abr. 2:11; ks. myös jakeet 2–10).
Nämä evankeliumin ja pappeuden luvatut siunaukset palautettiin maan päälle, ja sitten vuonna 1842 profeetta Joseph Smith antoi endaumentin pienelle määrälle miehiä ja naisia. Mercy Fielding Thompson oli yksi heistä. Profeetta sanoi hänelle: ”Tämä [endaumentti] tuo sinut pimeydestä ihmeelliseen valoon.”1
Tänään haluan keskittyä pelastaviin toimituksiin, jotka tuovat teille ja minulle ihmeellistä valoa.
Toimitukset ja liitot
Julkaisussa Lujana uskossa sanotaan: ”Toimitus on pyhä, tiettyä kaavaa noudattava teko, joka suoritetaan pappeuden valtuudella. [Toimituksia, jotka] ovat korotukselle välttämättömiä, – – kutsutaan pelastaviksi toimituksiksi. Niitä ovat kaste, konfirmointi, Melkisedekin pappeuteen asettaminen (miehillä), temppeliendaumentti ja avioliittoon sinetöiminen.”2
Vanhin David A. Bednar on opettanut: ”Kristuksen palautetussa kirkossa suotavat pelastuksen ja korotuksen toimitukset – – muodostavat valtuutettuja kanavia, joiden kautta taivaan siunaukset ja voimat voivat virrata omaan elämäämme.”3
Kuten kolikossa on kaksi puolta, samoin kaikkiin pelastaviin toimituksiin kuuluu Jumalan kanssa solmittavia liittoja. Jumala on luvannut meille siunauksia, jos kunnioitamme uskollisesti noita liittoja.
Profeetta Amulek julisti: ”Tämä – – on – – aika valmistautua kohtaamaan Jumala” (Alma 34:32). Kuinka me valmistaudumme? Ottamalla kelvollisina vastaan toimituksia. Presidentti Russell M. Nelsonin sanojen mukaan meidän täytyy myös ”pysyä liittopolulla”. Presidentti Nelson jatkoi: ”Teidän sitoumuksenne seurata Vapahtajaa tekemällä Hänen kanssaan liittoja ja sitten pitämällä ne liitot avaa mahdollisuuden jokaiseen hengelliseen siunaukseen ja etuoikeuteen, joka on miesten, naisten ja lasten saatavilla kaikkialla.”4
John ja Bonnie Newman, kuten monet teistä, ovat saaneet presidentti Nelsonin lupaamia hengellisiä siunauksia. Oltuaan eräänä sunnuntaina kirkossa perheen kolmen pienen lapsen kanssa Bonnie sanoi Johnille, joka ei ollut kirkon jäsen: ”En pysty tähän yksin. Sinun pitää päättää, tuletko minun kirkkooni meidän kanssamme vai valitsetko kirkon, jossa voimme käydä yhdessä, mutta lasten on tiedettävä, että heidän isänsäkin rakastaa Jumalaa.” Seuraavana sunnuntaina ja joka sunnuntai sen jälkeen John oli paitsi mukana myös palveli soittamalla pianoa monessa seurakunnassa ja Alkeisyhdistyksessä vuosien varrella. Minulla oli etuoikeus tavata John huhtikuussa 2015, ja tuossa tapaamisessa keskustelimme siitä, että paras tapa, millä hän voisi ilmaista rakkautensa Bonniea kohtaan, oli viedä Bonnie temppeliin, mutta ettei se voisi tapahtua, ellei hän menisi kasteelle.
Käytyään Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa 39 vuoden ajan John meni kasteelle vuonna 2015. Vuotta myöhemmin John ja Bonnie sinetöitiin Memphisin temppelissä Tennesseessä – 20 vuotta sen jälkeen, kun Bonnie oli saanut oman endaumenttinsa. Heidän 47-vuotias poikansa Robert sanoi isästään: ”Isä on todella, todella kukoistanut saatuaan pappeuden.” Bonnie lisäsi: ”John on aina ollut onnellinen ja iloinen ihminen, mutta toimitusten vastaanottaminen ja liittojen kunnioittaminen on lisännyt hänen lempeyttään.”
Kristuksen sovitus ja esimerkki
Monia vuosia sitten presidentti Boyd K. Packer varoitti: ”Hyvä käytös ilman evankeliumin toimituksia ei pelasta eikä korota ihmiskuntaa.”5 Itse asiassa palataksemme Isämme luo me tarvitsemme paitsi toimitukset ja liitot myös Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen ja Kristuksen sovituksen.
Kuningas Benjamin opetti, että vain Kristuksen nimessä ja nimen kautta pelastus voi tulla ihmislapsille (ks. Moosia 3:17; ks. myös UK 3).
Sovituksellaan Jeesus Kristus lunasti meidät Aadamin lankeemuksen seurauksista ja teki mahdolliseksi parannuksentekomme ja lopullisen korotuksemme. Elämällään Hän antoi meille esimerkin pelastavien toimitusten vastaanottamisesta – toimitusten, joissa ”ilmenee jumalisuuden voima” (OL 84:20).
Kun Vapahtaja oli saanut kastetoimituksen ”kaiken vanhurskauden täyttämiseksi” (ks. 2. Nefi 31:5–6), Saatana kiusasi Häntä. Samoin meidänkään kiusauksemme eivät pääty kasteen tai sinetöimisen jälkeen, mutta pyhien toimitusten saaminen ja niihin liittyvien liittojen kunnioittaminen täyttävät meidät ihmeellisellä valolla ja antavat meille voimaa vastustaa kiusauksia ja voittaa ne.
Varoitus
Jesaja profetoi, että myöhempinä aikoina ”maa muuttuu saastaiseksi – –, sillä sen asukkaat ovat – – muuttaneet toimituksen” (Jes. 24:5, englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös; ks. myös OL 1:15).
Siihen liittyvä varoitus, joka ilmoitettiin profeetta Joseph Smithille, oli, että jotkut ”lähestyvät [Herraa] huulillaan, – – he opettavat oppeina ihmiskäskyjä, ja he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman” (JS–H 19).
Myös Paavali varoitti, että monet olisivat ”ulkonaisesti hurskaita mutta [kieltäisivät] uskon voiman. Karta sellaisia!” (2. Tim. 3:5.) Toistan: karttakaa sellaisia.
Monet elämän häiriötekijöistä ja kiusauksista ovat kuin ”raatelevia susia” (Matt. 7:15). Tosi paimen on sellainen, joka valmistaa, suojelee ja varoittaa lampaita ja laumaa, kun nuo sudet ovat lähestymässä (ks. Joh. 10:11–12). Emmekö me apulaispaimenina, jotka pitävät mallina hyvän paimenen täydellistä elämää, ole yhtä hyvin oman sielumme kuin muidenkin sielun paimenia? Juuri hyväksymiemme profeettojen, näkijöiden ja ilmoituksensaajien neuvojen sekä Pyhän Hengen voiman ja lahjan avulla me voimme nähdä susien tulevan, jos olemme valppaita ja valmistautuneita. Kun sen sijaan olemme oman sielumme ja muiden sielujen huolettomia paimenia, sattuu todennäköisesti haavereita. Huolettomuus johtaa haavereihin. Kehotan meitä jokaista olemaan uskollinen paimen.
Kokemus ja todistus
Sakramentti on toimitus, joka auttaa meitä pysymään polulla, ja sen nauttiminen kelvollisesti on todiste siitä, että me pidämme kaikkiin muihin toimituksiin liittyvät liitot. Muutama vuosi sitten, kun vaimoni Anita ja minä palvelimme Little Rockin lähetyskentällä Arkansasissa Yhdysvalloissa, lähdin opettamaan tutkijaa kahden nuoren lähetyssaarnaajan kanssa. Oppiaiheen aikana se hyvä veli, jota opetimme, sanoi: ”Olen käynyt kirkossanne. Miksi teidän pitää syödä leipää ja juoda vettä joka sunnuntai? Meidän kirkossamme teemme sen kaksi kertaa vuodessa, pääsiäisenä ja jouluna, ja se on hyvin merkityksellistä.”
Kerroimme hänelle, että meille on annettu käsky kokoontua usein yhteen nauttimaan leipää ja vettä (ks. Moroni 6:6; ks. myös OL 20:75). Luimme ääneen luvut Matt. 26 ja 3. Nefi 18. Hän vastasi, ettei hän vieläkään ymmärtänyt tarvetta sille.
Sitten esitimme seuraavan vertauksen: ”Kuvittele, että joudut hyvin vakavaan auto-onnettomuuteen. Olet loukkaantunut ja tajuton. Joku juoksee ohi, näkee, että olet tajuton, ja soittaa hätänumeroon. Sinua hoidetaan ja tulet tajuihisi.”
Kysyimme tältä veljeltä: ”Kun pystyt hahmottamaan ympäristösi, mitä kysymyksiä sinulla on?”
Hän sanoi: ”Haluan tietää, kuinka jouduin sinne ja kuka minut löysi. Haluan kiittää häntä joka päivä, koska hän pelasti henkeni.”
Kerroimme tälle hyvälle veljelle, kuinka Vapahtaja pelasti elämämme ja kuinka meidän pitää kiittää Häntä joka päivä, joka päivä, joka päivä!
Sitten kysyimme: ”Koska tiedät, että Hän antoi henkensä sinun ja meidän vuoksemme, kuinka usein haluat syödä leipää ja juoda vettä vertauskuvina Hänen ruumiistaan ja verestään?”
Hän sanoi: ”Ymmärrän, ymmärrän. Mutta vielä yksi asia. Kirkkonne ei ole eloisa niin kuin meidän.”
Vastasimme siihen: ”Mitä tekisit, jos Vapahtaja Jeesus Kristus kävelisi sisään kotisi ovesta?”
Hän sanoi: ”Lankeaisin heti polvilleni.”
Kysyimme: ”Kun astut myöhempien aikojen pyhien kappeliin, etkö tunnekin niin– kunnioitusta Vapahtajaa kohtaan?”
Hän sanoi: ”Ymmärrän, ymmärrän, ymmärrän!”
Hän tuli kirkkoon sinä pääsiäissunnuntaina ja sen jälkeen jatkoi kirkossa käymistä.
Kehotan meitä jokaista kysymään itseltämme: ”Mitä toimituksia, sakramentti mukaan lukien, minun tulee saada ja mitä liittoja minun tulee tehdä, pitää ja kunnioittaa?” Lupaan, että toimituksiin osallistuminen ja niihin liittyvien liittojen kunnioittaminen tuo teille ihmeellistä valoa ja suojelusta tässä yhä pimenevässä maailmassa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.