1 Mieletön on sanonut sydämessään: Ei ole ihmistä, joka on nähnyt Jumalan. Koska hän ei näytä itseään meille, sen tähden Jumalaa ei ole. Katso, he ovat turmeltuneita; he ovat tehneet iljettäviä tekoja, eikä kukaan heistä tee hyvää.

2 Sillä Herra katsoi alas taivaasta ihmislapsiin ja sanoi äänellään palvelijalleen: Etsi ihmislasten keskuudessa nähdäksesi, onko ketään, joka ymmärtää Jumalaa. Ja hän avasi suunsa Herralle ja sanoi: Katso kaikkia näitä, jotka sanovat olevansa sinun.

3 Herra vastasi ja sanoi: He kaikki ovat menneet harhaan, kaikista heistä on tullut saastaisia. Ei voi nähdä heissä ketään, joka tekee hyvää, ei, ei yhtäkään.

4 Heillä on opettajinaan vain pahuuden tekijöitä, eivätkä he mitään tiedä. He ovat niitä, jotka syövät minun kansaani. He syövät leipää, eivätkä huuda Herran puoleen.

5 He ovat suuren pelon vallassa, sillä Jumala asuu vanhurskaiden sukupolven keskuudessa. Hän on köyhien neuvo, koska he häpeävät jumalattomia ja pakenevat Herran luo turvaan.

6 He häpeävät köyhän neuvoa, koska Herra on hänen turvansa.

7 Kunpa Siion perustettaisiin taivaasta, Israelin pelastus! Oi Herra, milloin perustat Siionin? Kun Herra tuo kansansa takaisin vankeudesta, Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.