Moroni, Mormonin poika
Viimeinen nefiläinen profeetta Mormonin kirjassa (noin 421 jKr.). Juuri ennen kuolemaansa Mormon luovutti Mormonin levyiksi kutsutun historiallisen aikakirjan pojallensa Moronille (Morm. s. 1:1). Moroni päätti Mormonin levyjen kokoamisen. Hän lisäsi Mormonin kirjaan luvut 8 ja 9 (Morm. 8:1). Hän lisäsi joukkoon lyhentämänsä Eterin kirjan (Et. 1:1–2) ja oman kirjansa Moronin kirjan (Moroni 1). Moroni sinetöi levyt ja kätki ne Kumorankukkulaan (Morm. 8:14; Moroni 10:2). Vuonna 1823 Moroni lähetettiin ylösnousseena olentona kertomaan Mormonin kirjasta Joseph Smithille (OL 27:5; JS–H 1:30–42, 45). Hän opetti nuorta profeettaa vuosina 1823–1827 (JS–H 1:54) ja luovutti levyt hänelle viimein vuonna 1827 (JS–H 1:59). Saatuaan käännöksen valmiiksi Joseph Smith palautti levyt Moronille.
Moronin kirja
Mormonin kirjan viimeinen kirja. Sen kirjoitti Moroni, viimeinen nefiläinen profeetta. Luvuissa 1–3 kerrotaan nefiläisten lopullisesta tuhosta ja annetaan ohjeita Pyhän Hengen ja pappeuden antamisesta. Luvuissa 4 ja 5 on yksityiskohtaiset ohjeet sakramenttitoimituksesta. Luvussa 6 on yhteenveto kirkon työstä. Luvuissa 7 ja 8 on saarnoja evankeliumin ensimmäisistä periaatteista ja Mormonin opetuksia uskosta, toivosta ja rakkaudesta, hyvän ja pahan erottamisesta (Moroni 7) sekä Mormonin selitys, että pienet lapset ovat eläviä Kristuksessa eivätkä tarvitse kastetta (Moroni 8). Luvussa 9 kuvaillaan nefiläiskansan turmeltuneisuutta. Luvussa 10 Moroni esittää viimeiset sanansa ja kertoo, kuinka tieto Mormonin kirjan totuudellisuudesta voidaan saada (Moroni 10:3–5).