Jumala, jumaluus

Sanalla Jumala tarkoitetaan yleensä Isää eli Elohimia. Häntä kutsutaan Isäksi, koska hän on meidän henkemme Isä (4. Moos. 16:22; 27:16; Mal. 2:10; Matt. 6:9; Ef. 4:6; Hepr. 12:9). Isä Jumala on maailmankaikkeuden korkein hallitsija. Hän on kaikkivaltias (1. Moos. 18:14; Alma 26:35; OL 19:1–3), kaikkitietävä (Matt. 6:8; 2. Nefi 2:24) ja läsnä kaikkialla Henkensä kautta (Ps. 139:7–12; OL 88:7–13, 41). Ihmiskunnalla on Jumalaan erityinen suhde, jonka ansiosta ihminen on eri asemassa kuin koko muu luomakunta: ihmiset ovat Jumalan henkilapsia (Ps. 82:6; 1. Joh. 3:1–3; OL 20:17–18).

Merkintöjä Isän Jumalan ihmiselle ilmestymisestä tai puhumisesta on vain vähän. Pyhien kirjoitusten mukaan hän puhui Aadamille ja Eevalle (Moos. 4:14–31) ja esitteli Jeesuksen Kristuksen muutaman kerran (Matt. 3:17; 17:5; Joh. 12:28–29; 3. Nefi 11:3–7). Hän ilmestyi Stefanokselle (Ap. t. 7:55–56) ja Joseph Smithille (JS–H 1:17). Myöhemmin hän ilmestyi sekä Joseph Smithille että Sidney Rigdonille (OL 76:20, 23). Niille, jotka rakastavat Jumalaa ja puhdistavat itsensä hänen edessään, hän suo toisinaan etuoikeuden nähdä ja tietää omakohtaisesti, että hän on Jumala (Matt. 5:8; 3. Nefi 12:8; OL 76:116–118; 93:1).

Nimellä Jehova eli Jahve eli Herra tunnettu Jumala on Poika, Jeesus Kristus (Jes. 12:2; 43:11; 49:26; 1. Kor. 10:1–4; 1. Tim. 1:1; Ilm. 1:8; 2. Nefi 22:2). Jeesus toimii Isän johdolla ja on täydellisessä sopusoinnussa hänen kanssaan. Kaikki ihmiset ovat hänen veljiään ja sisariaan, sillä hän on vanhin Elohimin henkilapsista. Joissakin pyhien kirjoitusten kohdissa hänestä käytetään sanaa Jumala. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan esimerkiksi, että ”Jumala loi taivaan ja maan” (1. Moos. 1:1), mutta Luojana oli itse asiassa Jeesus Isän Jumalan johdolla (Joh. 1:1–3, 10, 14; Hepr. 1:1–2).

Myös Pyhä Henki on Jumala, jota kutsutaan muiden samankaltaisten nimien ohella Hengeksi ja Jumalan Hengeksi. Pyhän Hengen avulla ihminen voi tuntea Isän Jumalan tahdon ja tietää, että Jeesus on Kristus (1. Kor. 12:3).