2011
Mālohi ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí
Mē 2011


Mālohi ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí

Fakatauange ke tau moʻui taau ke maʻu e mālohi fakalangi ʻo e lakanga fakataulaʻeiki ʻoku tau maʻú. Fakatauange ke ne faitāpuekina ʻetau moʻuí pea ʻofa ke tau fakaʻaongaʻi ia ke faitāpuekina ʻaki e moʻui ʻa e niʻihi kehé.

ʻĪmisi
President Thomas S. Monson

Naʻe fuoloa ʻeku lotua mo ako e meʻa te u ala lea ʻaki he efiafi ní. ʻOku ʻikai te u fie fakalaveaʻi ha loto ʻo ha taha. Ne u fakakaukau, “Ko e hā nai e ngaahi faingataʻa ʻoku tau fepaki mo iá? Ko e hā e meʻa ʻoku ou fetaulaki fakaʻaho mo ia ʻo tupu ai haʻaku tangi ʻo aʻu ki he fuoloa ʻa e poʻulí?” Ne u pehē ke u feinga ke lea ki ha niʻihi ʻo e ngaahi faingataʻa ko iá he efiafí ni. ʻE felāveʻi e niʻihi mo e kau talavoú. ʻE felāveʻi e niʻihi mo kinautolu ʻoku motuʻa angé pea pehē ki he niʻihi ʻoku toe matuʻotuʻa ange aí. ʻOku ʻikai haʻatau lau ʻatautolu ki he kau toulekeleká.

ʻOku ou fie kamata ʻaki pē hono fakahaaʻi ʻoku fakafiefia ke tau fakataha he efiafí ni. Kuo tau fanongoa ha ngaahi pōpoaki fakaofo mo totonu ʻo kau ki he lakanga fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá. Kuo langaki hake mo ueʻi fakalaumālie kitautolu.

ʻOku ou fie lea he pooni ki ha ngaahi meʻa kuo lahi ʻeku fakakaukau kimuí ni ki ai peá u ongoʻi ke u vahevahe atu. ʻOku nau meimei fekauʻaki kotoa mo e moʻui taau fakatāutahá ʻa ia ʻoku fie maʻu ke maʻu mo fakaʻaongaʻi ai ʻa e mālohi toputapu ʻo e lakanga fakataulaʻeiki ʻoku tau maʻú.

Tuku muʻa ke u kamata ʻaki haʻaku lau atu mei he vahe 121 ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá:

“Ko e ngaahi totonu ʻo e lakanga fakataulaʻeikí kuo fakamaʻu taʻelava ke veteki ki he ngaahi mālohi ʻo e langí, pea ʻoku ʻikai lava ke mapuleʻi pe ngāue ʻaki ʻa e ngaahi mālohi ʻo e langí kae ngata pē ʻi he ngaahi founga ʻo e māʻoniʻoní.

“ʻOku moʻoni pē ʻoku lava ke foaki ia kiate kitautolu; ka ʻo ka tau ka feinga ke ʻufiʻufi ʻetau ngaahi angahalá pe fakafiemālieʻi ʻetau loto hīkisiá pe ko ʻetau kakapa taʻeʻaongá, pe ngāue ʻaki ha fakakouna pe puleʻi pe fakamālohiʻi ʻa e loto ʻo e fānau ʻa e tangatá ʻi ha kihiʻi momoʻi founga taʻe-māʻoniʻoni, vakai ʻoku mahuʻi atu leva ʻa e ngaahi langí; ʻoku mamahi mo e Laumālie ʻo e ʻEikí; pea ʻo ka toʻo atu ia, ko e ʻĒmeni ia ki he lakanga fakataulaʻeiki pe ko e mafai ʻo e tangata ko iá”1

ʻE ngaahi tokoua, ko e folofola fakapatonu mai ia ʻa e ʻEikí ʻo fekauʻaki mo Hono mafai fakalangí. He ʻikai lava ke tau ongoʻi veiveiua ʻi he fatongia ʻoku hilifaki mai kiate kitautolu ʻoku tau fuesia e lakanga fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá.

Kuo tau omi ki he māmaní ʻi he kuonga puputuʻú ni. Kuo liliu māmālie ʻa e kāpasa ʻo e moʻui angamaʻa ʻa e tokolahi ki he tuʻunga ko “ha faʻahinga meʻa pē.”

Kuó u moʻui fuoloa ʻo mamata ki he liliu lahi ʻi he tuʻunga moʻui angamaʻa ʻa e sosaietí. Kuo ʻosi atu e taimi ia naʻe meimei fenāpasi lelei ai e tuʻunga moʻui ʻa e Siasí pea mo e sosaietí, ka kuó na faikehekehe lahi ʻeni kinaua pea ʻoku fakaʻau pē ke toe lahi ange.

ʻOku fakafōtunga mai ʻe ha ngaahi heleʻuhila mo e faiva he televīsioné ʻa e tōʻonga moʻui ʻoku fepaki ʻaupito mo e ngaahi fono ʻa e ʻOtuá. ʻOua naʻá ke moʻulaloa ki he fokotuʻutuʻu mo e ʻuli fulikivanu ʻoku faʻa maʻu aí. ʻOku kau atu ki ai ha konga lahi ia ʻo e fakalea ʻo e mūsika he ʻaho ní. Ko e kapekape ko ia ʻoku hulu fau ʻi hotau ʻātakai ʻo e ʻaho ní, ne ʻikai teitei tali ia he kuohilí. ʻOku tā tuʻo lahi hono takuanoa e huafa ʻo e ʻEikí. Tau fakamanatu angé ha fekau—ʻi he fekau ʻe hongofulú—ʻa ia naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kia Mōsese ʻi he Moʻunga ko Sainaí: “ʻOua naʻá ke takuanoa ʻa e huafa ʻo [e ʻEiki] ko ho ʻOtuá; koeʻuhí ʻe ʻikai lau [ʻe he ʻEikí] ko e taʻehalaia ʻokú ne takuanoa hono huafá.”2 ʻOku ou fakameʻapangoʻia ʻi hatau niʻihi ʻoku moʻulaloa ki he kapekapé, pea ʻoku ou kole atu ke ʻoua naʻa mou fakaʻaongaʻi ia. ʻOku ou kole atu ke ʻoua naʻá ke lea ʻaki pe fai ha meʻa he ʻikai ke ke laukau ai.

Fakamamaʻo ʻaupito mei he ponokalafí. ʻOua ʻaupito naʻá ke teitei mamata ai. Kuo ʻosi fakamoʻoniʻi ʻene maʻunimā kitá pea mo hono faingataʻa ke ikunaʻí. Fakamamaʻo mei he kava mālohí mo e tapaká pe ko ha faʻahinga faitoʻo konatapu pe toʻonga moʻui pē ʻe faingataʻa ke ke ikunaʻí.

Ko e hā te ne maluʻi koe mei he angahala mo e kovi ʻokú ne ʻākilotoa koé? ʻOku ou ʻilo ʻe maluʻi koe ʻe ha fakamoʻoni mālohi ki hotau Fakamoʻuí mo ʻEne ongoongoleleí. Lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻo kapau ʻoku teʻeki ke mou fai ia. He ʻikai te u fie maʻu ke mou hikinima. Kapau te ke fai ia ʻi he faʻa lotu mo ha loto fakamātoato ke ʻiloʻi ʻa e moʻoní, ʻe fakahā atu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa hono moʻoni kiate koe. Pea kapau ʻoku moʻoni ia—he ʻoku moʻoni ia,—ta ko Siosefa Sāmitá ko e palōfita naʻe mamata ki he ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí. ʻOku moʻoni ʻa e Siasí. Kapau ʻoku teʻeki ai ke ke maʻu ha fakamoʻoni ki ha taha ʻo e ngaahi meʻá ni, fai e meʻa kotoa pē ʻe fie maʻú ke maʻu ʻaki haʻo fakamoʻoni. ʻOku mahuʻinga ke ʻi ai haʻo fakamoʻoni pē ʻaʻau, koeʻuhí he ʻoku fakangatangata pē ʻa hono ʻaonga kiate koe e fakamoʻoni ʻa e niʻihi kehé. Ko hoʻo maʻu pē ha fakamoʻoní, ʻe fie maʻu ke tauhi ia ke ʻaonga mo longomoʻui ʻo fakafou ʻi he talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá mo e lotú mo e ako folofola maʻu peé. ʻAlu ki he lotú. Kau talavou, mou ō ki he seminelí pe ʻinisitiutí, kapau ʻoku fai.

ʻOku ʻatā kiate koe ʻa e halá ʻo kapau ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻe fehālaaki ʻi hoʻo moʻuí. Taʻofi e anga taʻemāʻoniʻoní. Talanoa mo hoʻo pīsopé. Neongo pe ko e hā e palopalemá, ʻe lava pē ke fakaleleiʻi ia ʻo fakafou ʻi he fakatomala totonú. ʻE lava ke ke toe hoko ʻo maʻa. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí kiate kinautolu ʻoku fakatomalá, “Neongo ʻa e tatau ʻo hoʻomou angahalá mo e kula ʻahoʻahó, ʻe hoko ia ke hinehina ʻo hangē ko e ʻuha hinaekiakí, ”3 “pea ko au ko e ʻEikí, ʻoku ʻikai te u toe manatu ki ai.”4

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he Fakamoʻui ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻa ʻEne ʻi he māmaní ka naʻe ʻikai ʻo e māmaní Ia.5 ʻE lava foki ke tau ʻi he māmaní kae ʻikai ʻo māmani ʻa kitautolu, ʻi heʻetau fakasītuʻaʻi ʻa e ngaahi fakakaukau mo e akonaki halá ka tau tauhi totonu ki he fekau ʻa e ʻOtuá.

Kuó u fakakaukau lahi mai kimuí ni kiate kimoutolu kau talavou kuo taʻu feʻunga ke malí ka ʻoku teʻeki ai ke ke ongoʻi fie malí. ʻOku ou mamata ki ha kau finemui hoihoifua ʻoku nau fie mali mo ʻohake ha fāmili, ka ʻoku fakangatangata honau faingamālié koeʻuhí ko e hanga ʻe ha kau talavou tokolahi ʻo fakatoloi ʻa e malí.

ʻOku ʻikai ko ha meʻa foʻou ʻeni ia. Kuo lahi hono lea ʻaki ʻo e meʻá ni ʻe he kau Palesiteni ki muʻa ʻo e Siasí. ʻOku ou vahevahe atu ha sīpinga ʻe taha pe ua ʻo ʻenau faleʻí.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Hāloti B. Lī, “ʻOku ʻikai ke tau fai hotau fatongia ko e kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí he taimi ʻoku tau nofo fuoloa ai ʻo mahili e taʻu totonu ki he malí pea ʻoku tau taʻofi ai kitautolu ke ʻoua naʻa tau mali lelei mo e kau finemui hoihoifua ko ʻení.”6

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī: “ʻOku ongo ki hoku lotó … ʻa ʻetau kau fafine teʻeki mali ʻoku siʻi fie mali ka ʻoku hangē ka ʻikai hoko iá. … ʻOku ʻikai ke u fuʻu fakaʻofaʻia au he kau talavoú, he ko e tukufakaholo ia hotau sosaietí ke nau kamata fakahoko ʻeni, ka ʻoku lahi ʻa e ʻikai ke nau fai iá.”7

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku lahi ha ngaahi ʻuhinga ʻokú ke momou ai ke malí. Kapau ʻokú ke hohaʻa ki hono tokangaʻi fakapaʻanga ho uaifí mo e fāmilí, tuku muʻa ke u fakapapauʻi atu ʻoku ʻikai fakamā ia ke mo kamata mo moʻui fakapotopoto. Meimei ko e taimi faingataʻa pehení ʻokú mo toe vāofi ange ai, ʻi hoʻomo ako ke feilaulau mo fai ha ngaahi fili faingataʻá. Mahalo ʻokú ke manavasiʻi telia naʻá ke fai ha fili hala. ʻOku ou talaatu ʻoku fie maʻu ke ke fakaʻaongaʻi heni hoʻo tuí. Kumi ha taha ʻokú mo meimei faitataú. ʻIloʻi he ʻikai ke ke lava ʻo tala ʻa e faingataʻa ʻe ala hokó, ka ke ʻiloʻi fakapapau muʻa ʻe lava ke fakaleleiʻi ha faʻahinga meʻa pē ʻo kapau ʻokú mo mohu founga mo tukupā ke ola lelei hoʻomo nofo malí.

Mahalo ʻoku fuʻu tōtuʻa hoʻo fiefia he nofo taʻemalí, ʻo ʻeveʻeva fiemālie pē, fakatau kā mo e meʻavaʻinga mamafá pea fiefia pē ʻi he moʻui tauʻatāina mo ho ngaahi kaungāmeʻá. Kuó u ʻosi fetaulaki mo hamou niʻihi ʻoku ʻalu fakatamaiki holo pea kuó u fifili pe ko e hā ʻoku ʻikai ke mou ʻeva ai mo ha kau finemuí.

ʻE ngaahi tokoua, ʻoku ʻi ai ha taimi kuo pau ke ke fakakaukauʻi fakamātoato ai ʻa e malí mo kumi hao hoa te ke fie nofo mo ia ʻi he taʻengatá. Kapau te ke fili fakapotopoto, pea kapau te ke tukupā ke ola lelei hoʻo nofo malí, he ʻikai ha meʻa ia he moʻui ko ʻení te ne toe ʻoatu kiate koe ha fiefia ʻoku lahi angé.

Ka ke mali, feinga ke ke mali ʻi he fale ʻo e ʻEikí. ʻOku ʻikai totonu ke toe ʻi ai ha fili kehe ia ke fai ʻe kimoutolu kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí. Tokanga telia naʻá ke maumauʻi hoʻo taau ke mali peheé. ʻE lava ke ke tautauhi pē hoʻomo feohi fakakaumeʻá ʻi loto ʻi he fakangatangata totonú, ka mo kei fiefia pē.

ʻE ngaahi tokoua, te u hiki ki ha tefito ʻe taha ʻoku ou ongoʻi ke lea atu ai. ʻI he taʻu ʻe tolu kuo hikinimaʻi ai au ko e Palesiteni ʻo e Siasí, ʻoku ou tui ko e fatongia fakaloloma mo fakalotosiʻi taha kuó u ngāue ki aí, ko hono kaniseli ko ia ʻo e ngaahi silá. Naʻe muʻomuʻa he sila takitaha ha mali fakafiefia ʻi he fale ʻo e ʻEikí, ʻo kamata ai ha moʻui foʻou ʻe ha ongo meʻa mali ne na feʻofaʻaki, mo na hanganaki atu ke na nofo fakataha ʻi he taʻengatá. Hili mei ai ha ngaahi māhina mo ha ngaahi taʻu, kuo ʻi ai leva ha ʻuhinga ʻo mate ai ʻa e ʻofá. Mahalo pē ko e tupu mei he ngaahi palopalema fakapaʻangá, siʻi ʻa e fetuʻutakí, taʻemapuleʻi ʻo e ʻitá, kaunoaʻia e mātuʻa ʻi he fonó pea mo e ʻefihia ki he faiangahalá. ʻOku lahi fau ʻa e ngaahi ʻuhingá. Ko e taimi lahi ʻoku ʻikai totonu ke hoko ai ha vete-mali ia.

Ko e konga lahi ʻo e ngaahi kole mai ke kaniseli ha silá, ko e ʻomi ia mei ha kau fafine ne nau feinga tavale ke ola lelei ʻa e nofo malí, ka ʻi hono aofangatukú, ne ʻikai ke nau lava ʻo ikunaʻi e palopalemá.

Fili tokanga pea ʻi he faʻa lotu hao hoa, pea ko e taimi te mo mali aí, mo fetauhiʻaki mateaki ʻaupito kiate kimoua. ʻOku ʻi ai ha naʻinaʻi mahuʻinga fau ne u sio ai ʻi ha kiʻi fakatātā he ʻapi haku kāinga. Naʻe pehē ai: “Fili e taha ke ke ʻofa aí; peá ke ʻofa he taha kuó ke filí.” ʻOku fakapotopoto moʻoni e ngaahi kupuʻi lea ko iá. ʻOku mahuʻinga fau ʻa e fetauhiʻakí ʻi he nofo malí.

Kuo pau ke ke tuʻunga tatau mo ho uaifí. ʻOku ʻikai ha taha ia he nofo malí ʻe māʻolunga pe maʻulalo ange he taha ko eé. Kuo pau ke ke ʻaʻeva fakataha mo ia ko ha foha mo ha ʻofefine ʻo e ʻOtuá. ʻOku ʻikai totonu ke ke tukuhifo pe fakaʻitaʻi ia, ka ʻoku totonu ke ke fakaʻapaʻapaʻi mo ʻofaʻi ia. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī, “Ka ʻi ai ha tangata ʻi he Siasí ni … [ʻokú ne] pule taʻemāʻoniʻoni [ki hono uaifí], ʻoku ʻikai taau mo e tangata ko iá ke ne maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí. Neongo kuo fakanofo ia, ka ʻe mahuʻi atu e ngaahi langí, pea ʻoku mamahi ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí, pea ko e ʻēmeni ia ki he lakanga fakataulaʻeiki ʻo e tangata ko iá.”8

Naʻe lea ʻa Palesiteni Hauati W. Hanitā ʻo kau ki he malí ʻo ne pehē: “ʻOku ʻikai pehē ia ko e fiefia mo e ola lelei ʻa e nofo malí ko e tupu mei he mali mo e tokotaha totonú ka ko ʻete hoko ko e tokotaha totonú.” ʻOku ou saiʻia he lea ko iá. “Ko e meʻa maʻongoʻonga taha ʻoku tokoni ki he fiefia ʻa e nofo malí, ko ʻete feinga ko ia ke fakakakato ʻete tafaʻaki ʻaʻatá.”9

ʻI he ngaahi taʻu lahi kuo hilí, ʻi ha uooti ne u tokangaʻi, naʻe ʻi ai ha ongomeʻa mali naʻá na faʻa kē. Ko ʻeku ʻuhingá ki he kē fakamoʻomoʻoní. Naʻá na fakatou fusi ʻena taki taha totonu. Naʻe ʻikai fie fakavaivai hifo ha taha ʻiate kinaua. Kapau he ʻikai ke na kē, naʻe “fakataimi pē” ʻena melinó.

ʻI ha pongipongi ʻe taha he 2 hengihengí, ne u maʻu ai ha telefoni meiate kinaua. Naʻá na fie talanoa mo au he taimi pē ko iá. Ne u tuʻu hake ʻo teuteu peá u ʻalu ki hona ʻapí. Naʻá na tangutu fehangahangai pē ʻi he lokí ʻo ʻikai ke na fetalanoaʻaki. Naʻe fetuʻutaki pē ʻa e uaifí ki he husepānití ʻo fakafou ʻiate au. Naʻá ne tali kiate ia ʻa e husepānití ʻo fakafou ʻiate au. Ne u fakakaukau, “ʻE founga fēfē nai hano fakatahaʻi e ongomeʻa malí ni?”

Ne u lotua ke maʻu ha ueʻi fakalaumālie pea ne u maʻu e fakakaukau ke fai ange ha fehuʻi. Ne u pehē ange, “Ko e hā nai e taimi fakamuimuitaha kuó mo ō ai ki he temipalé ʻo mamata ʻi ha sila ʻoku fai ai?” Naʻá na pehē kuo fuʻu fuoloa. Naʻá na moʻui taau ke maʻu ha lekomeni temipale pea naʻá na ō ki he temipalé ʻo fai ha ngāue ouau maʻá e niʻihi kehé.

Ne u pehē ange, “Te mo lava mai mo au ki he temipalé he taimi 8:00 ʻo e pongipongi Pulelulú? Te tau mamata tonu ai ki hano fai ʻo ha ouau sila.”

Naʻá na fehuʻi fakataha mai, “Ko e sila ʻo hai?”

Ne u tali ange, “Heiʻilo. Ko hai pē ʻe mali he pongipongi ko iá.”

Ne mau fetaulaki atu he Pulelulu hokó ki he Temipale Sōlekí ʻi he taimi ne ʻosi talá. Ne mau hū toko tolu atu ki ha taha ʻo e ngaahi loki sila fakaʻofoʻofá, pea halaʻatā ke mau maheni mo ha taha he lokí, tuku kehe pē ʻa ʻEletā ʻEli L. Kulisitianesoni, ne Tokoni ki he Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá, ko ha tuʻunga Taki Māʻolunga he taimi ko iá. Naʻe taimitēpile ke fai ʻe ʻEletā Kulisitianesoni ha ouau sila maʻá ha ongo meʻa toki mali foʻou he pongipongi ko iá. ʻOku ou tui pē naʻe fakakaukau e taʻahine malí mo hono fāmilí ʻo pehē, “Mahalo ko e kaungāmeʻa ʻeni ʻo e tamasiʻi malí” pea fakakaukau e fāmili ʻo e tamasiʻi malí ʻo pehē, “Pau pē ko e kaungāmeʻa ʻeni ʻo e taʻahine malí.” Ne tangutu ʻeku ongomeʻa malí ʻi ha sea pea ne na vāmamaʻo ʻaki ha meimei fute ʻe ua (mita ʻe 0.6) ʻi hona vahaʻá.

Naʻe kamata ʻaki ʻe ʻEletā Kulisitianesoni haʻane fai ha faleʻi fakaʻofoʻofa moʻoni ki he ongomeʻa malí. Naʻá ne lea ʻi he founga ʻoku totonu ke ʻofa ai e husepānití ʻi hono uaifí mo e fakaʻapaʻapa mo e tokaʻi ʻoku totonu ke ne fai kiate iá pea fakalāngilangiʻi ia ko e mafu ʻo e ʻapí. Hili iá, naʻá ne lea ki he taʻahine malí ʻi he founga ʻoku totonu ke ne fakaʻapaʻapaʻi ʻaki hono husepānití ko e ʻulu ʻo e ʻapí pea ke ne poupou kiate ia ʻi he meʻa kotoa pē.

Ne u fakatokangaʻi atu lolotonga e lea ʻa ʻEletā Kulisitianesoni ki he taʻahiné mo e tamasiʻi malí, naʻe ʻalu pē taimí mo e vāofi ange e tangutu ʻeku ongomātuʻa malí. Ne ʻikai hano taimi kuó na tangutu fakataha. Ko e meʻa ne u fiefia taha aí, ko ʻena ngaʻunu fakataha pē he taimi tatau. ʻI he ʻosi ʻa e ouaú, naʻe nofo vāofi ʻaupito ʻeku ongomātuʻa malí ʻo hangē tofu pē ʻeni ia ko kinaua naʻe toki malí. Naʻá na fakatou malimali.

Ne mau mavahe mei he temipalé he ʻaho ko iá mo e teʻeki ai pē ke ʻiloʻi ʻe ha taha ia ko hai kimautolu mo e ʻuhinga ne mau ō ange aí, tuku kehe pē hoku ongo kaungāmeʻá ne na fepikinima ʻi heʻena hū ki tuʻá. Kuo tuku ki he tafaʻakí ʻena ngaahi faikehekehé. Kuo teʻeki ai ke u lea ʻaki ha meʻa. Ka mou vakai angé, naʻá na manatu ki he ʻaho naʻá na mali aí pea mo e ngaahi fuakava kuó na fai ʻi he fale ʻo e ʻOtuá. Naʻá na tukupā ke toe kamata foʻou pea feinga mālohi ange.

Kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻiate kimoutolu ʻoku faingataʻaʻia hoʻo nofo malí, ʻoku ou tapou atu ke ke fai e meʻa kotoa pē te ke lavá ke fai ʻaki ha faʻahinga fakalelei pē ʻe fie maʻú, ke mo toe fiefia ʻo hangē ko e taimi ko ia ne mo kamata nofo mali aí. Ko kitautolu ko ia ne mali ʻi he fale ʻo e ʻEikí, ʻoku tau fai ia ki he nofo taimí mo ʻitāniti pea kuo pau ke tau feinga mālohi ke hoko ia. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai ha ngaahi tūkunga he ʻikai lava ke toe fakahaofi ai ha nofo mali, ka ʻoku ou ongoʻi mālohi ko e konga lahi, ʻe lava pē pea ʻoku totonu ke fai ia. ʻOua naʻá ke tuku ke aʻu hoʻo nofo malí ki ha tuʻunga fakatuʻutāmaki.

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Hingikelī ʻo pehē ʻoku ʻatautolu ia kau maʻu lakanga fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá, ke tau mapuleʻi kitautolu kae lava ke tau tuʻu ʻo mavahe hake mei he ngaahi founga ʻo e māmaní. Ka ʻoku mahuʻinga ke tau hoko ko ha kau tangata anga fakaʻapaʻapa mo ʻulungāanga lelei. Kuo pau ke ʻoua naʻa toe fakaʻalongaua ʻetau tōʻonga moʻuí.

ʻOku maʻu ʻe heʻetau ngaahi leá mo ʻetau tōʻonga ki he niʻihi kehé pea mo ʻetau tōʻonga moʻuí, ha mālohi ke tau hoko ko ha kau tangata mo ha kau talavou maʻu lakanga fakataulaʻeiki lelei ange.

ʻOku taʻe-hano-tatau e mahuʻinga ʻo e meʻafoaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. ʻOkú ne fuesia e mafai ke hoko ko ha kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá ʻo faingāue ki he mahakí mo faitāpuekina hotau ngaahi fāmilí mo e niʻihi kehé foki. ʻE lava ke aʻu atu hono mafaí ki he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí ʻo aʻu ki he taʻengatá. “ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻe ala fakatataua ia ʻi he māmaní kotoa. Maluʻi ia, mataʻikoloa ʻaki ia, pea moʻui ke taau mo feʻunga mo ia.”10

ʻE hoku ngaahi tokoua ʻofeina, ʻofa ke tataki ʻetau laka kotoa pē ʻe he anga māʻoniʻoní ʻi heʻetau fononga he moʻuí. Fakatauange ke tau moʻui taau ke maʻu e mālohi fakalangi ʻo e lakanga fakataulaʻeiki ʻoku tau maʻú. Fakatauange ke ne faitāpuekina ʻetau moʻuí, pea ʻofa ke tau fakaʻaongaʻi ia ke faitāpuekina e niʻihi kehé, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Ia naʻá Ne moʻui pea pekia maʻatautolú—ʻio, ʻa Sīsū Kalaisi ko hotau ʻEiki mo e Fakamoʻuí. Ko ʻeku lotú ia, ʻi Hono huafa toputapu mo māʻoniʻoní, ʻēmeni.