Vanhemmat ja lapset

Lapset ovat kallisarvoisin Jumalan meille antama lahja – iankaikkinen enentymisemme. Kuitenkin elämme aikaa, jolloin monet naiset eivät halua olla missään tekemisissä lasten saamisen ja hoivaamisen kanssa. Monet nuoret aikuiset lykkäävät naimisiinmenoa, kunnes ajalliset tarpeet on tyydytetty. Avioliiton solmimisen keskimääräinen ikä kirkkomme jäsenten keskuudessa on kohonnut yli kahdella vuodella, ja syntyvien lasten lukumäärä kirkon jäsenten keskuudessa laskee. Yhdysvalloissa ja joissakin muissa maissa on tulevaisuudessa liian vähän lapsia, jotka ovat kasvamassa aikuisiksi, jotta nämä voisivat huolehtia eläköityvien aikuisten määrästä.¹ Yli 40 prosenttia lapsista Yhdysvalloissa syntyy naimattomille äideille. Nämä lapset ovat haavoittuvia. Kukin näistä suuntauksista toimii vastoin Isämme jumalallista pelastussuunnitelmaa.

Myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat naiset ymmärtävät, että äitinä oleminen on heidän tärkein tehtävänsä, heidän korkein ilonsa. Presidentti Gordon B. Hinckley sanoi: ”Useimmiten naiset kokevat suurimman täyttymyksensä, suurimman onnensa kotona ja perheessä. Jumala istutti naiseen jotakin jumalallista, joka ilmenee hiljaisena voimana, hienostuneisuutena, rauhana, hyvyytenä, hyveellisyytenä, totuutena ja rakkautena. Ja kaikki nämä merkittävät ominaisuudet saavat aidoimman ja suurinta tyydytystä tuottavan ilmauksensa äitiydessä.”

Hän jatkoi: ”Suurin työ, mitä kukaan nainen voi milloinkaan tehdä, on lastensa hoivaaminen ja opettaminen, kohottaminen, kannustaminen ja kasvattaminen vanhurskaudessa ja totuudessa. Ei ole mitään muuta asiaa, joka on siihen verrattavissa, tekipä hän mitä tahansa.”²

Äidit, rakkaat sisaret, me rakastamme teitä sen vuoksi, keitä te olette ja mitä te teette meidän kaikkien hyväksi.

Vuonna 2015 pitämässään tärkeässä puheessa nimeltä ”Vetoomus sisarilleni” presidentti Russell M. Nelson sanoi:

”Jumalan valtakunta ei ole eikä voi olla kokonainen ilman naisia, jotka tekevät pyhiä liittoja ja sitten pitävät ne, naisia, jotka voivat puhua Jumalan voimalla ja valtuudella! – –

Tänään – – me tarvitsemme naisia, jotka tietävät, kuinka saada tärkeitä asioita tapahtumaan uskollaan, ja jotka ovat moraalin ja perheiden rohkeita puolustajia synnistä sairaassa maailmassa. Me tarvitsemme naisia, jotka ovat omistautuneet Jumalan lasten kaitsemiselle liittopolulla kohti korotusta; naisia, jotka tietävät, kuinka voi saada henkilökohtaista ilmoitusta, jotka ymmärtävät temppeliendaumentin tuoman voiman ja rauhan; naisia, jotka tietävät, kuinka kutsua apuun taivaan voimia suojelemaan ja vahvistamaan lapsia ja perheitä; naisia, jotka opettavat pelottomasti.”³

Nämä innoitetut opetukset perustuvat kaikki asiakirjaan ”Perhe – julistus maailmalle”, jossa tämä palautettu kirkko vahvistaa opin ja käytännöt, jotka ovat olleet keskeisiä Luojan suunnitelmassa ennen kuin Hän loi tämän maan.

Nyt puhun tämän yleisön nuorempien ryhmälle. Rakkaat nuoret sisareni, koska teillä on tieto Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista, te olette ainutlaatuisia. Teidän tietonne tekee teidät kykeneviksi kestämään ja voittamaan aikuistumiseen liittyvät vaikeudet. Pienestä pitäen olette osallistuneet projekteihin ja ohjelmiin, jotka ovat kehittäneet kykyjänne, kuten kirjoittaminen, puhuminen ja suunnitteleminen. Olette oppineet vastuullista käytöstä sekä sitä, kuinka vastustaa kiusauksia valehdella, pettää, varastaa tai käyttää alkoholia tai huumeita.

Teidän ainutlaatuisuutenne sai tunnustusta eräässä Pohjois-Carolinan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, joka koski amerikkalaisia teinejä ja uskontoa. Charlotte Observer -lehden eräs artikkeli oli nimeltään ”Mormon teens cope best: Study finds they top peers at handling adolescence” [Mormoniteinit pärjäävät parhaiten: tutkimus osoittaa, että he päihittävät ikätoverinsa murrosiästä selviytymisessä]. Tämän artikkelin loppupäätelmänä oli, että ”mormonit suoriutuivat parhaiten, mitä tulee riskialttiin käytöksen välttämiseen, koulussa pärjäämiseen ja myönteiseen asennoitumiseen tulevaisuutta kohtaan”. Yksi tutkimuksessa mukana olleista tutkijoista, joka haastatteli useimpia nuoriamme, sanoi: ”Miltei kaikissa kategorioissa, joita tarkastelimme, näkyi selkeä kaava: mormonit olivat ensimmäisinä.”⁴

Miksi te selviydytte parhaiten aikuiseksi kasvamisen vaikeuksista? Nuoret naiset, tämä johtuu siitä, että te ymmärrätte taivaallisen Isämme suuren onnensuunnitelman. Siinä teille kerrotaan, keitä te olette ja mikä on elämänne tarkoitus. Nuoret, joilla on tämä ymmärrys, ovat ensimmäisinä ratkaisemassa ongelmaa ja ensimmäisinä valitsemassa oikein. Te tiedätte, että voitte saada Herralta apua kaikkien aikuistumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Toinen syy siihen, miksi olette tehokkaimpia, on se, että te ymmärrätte olevanne teitä rakastavan taivaallisen Isän lapsia. Olen varma, että tunnette suurenmoisen laulumme ”Lapset Herran”. Tässä on sen ensimmäinen säkeistö, jota me kaikki olemme laulaneet ja jonka me kaikki uskomme:

Tässä säkeistössä on kaksi opetusta: ensiksi, meidän taivaallinen Isämme on suojanamme öin ja päivin. Ajatelkaa sitä! Jumala rakastaa meitä, Hän on lähellämme, ja Hän suojaa meitä. Toiseksi, Hän mielellään siunaa meitä, kun vain meillä ”pyrkimys on oikeaan”. Millaista lohtua se tuokaan ahdistustemme ja vaikeuksiemme keskellä!

Niin, nuoret naiset, te olette siunattuja, ja te olette suurenmoisia, mutta te olette samanlaisia kuin kaikki taivaallisen Isän lapset siinä, että teillä pitää olla pyrkimys oikeaan.

Tässä yhteydessä voisin antaa teille neuvoja monissa eri asioissa, mutta olen valinnut puheeseeni vain kaksi.

Ensimmäinen neuvoni koskee matkapuhelimia. Äskettäisessä valtakunnallisessa kyselyssä selvisi, että yli puolet teini-ikäisistä Yhdysvalloissa sanoi käyttävänsä liian paljon aikaa matkapuhelimensa parissa. Yli 40 prosenttia sanoi tuntevansa levottomuutta ollessaan erossa matkapuhelimestaan.⁶ Tämä oli yleisempää tyttöjen keskuudessa kuin poikien. Nuoret sisareni – ja myös aikuiset naiset – elämällenne on siunaukseksi, jos rajoitatte matkapuhelimenne käyttöä ja riippuvuutta siitä.

Toinen neuvoni on vieläkin tärkeämpi. Olkaa ystävällisiä muille. Ystävällisyys on jotakin, mitä monet nuoristamme jo osoittavat. Jotkut nuorten ryhmät joillakin paikkakunnilla ovat näyttäneet meille kaikille mallia. Meitä ovat innoittaneet nuortemme ystävällisyyden osoitukset niitä kohtaan, jotka tarvitsevat rakkautta ja apua. Te annatte sitä apua ja osoitatte sitä rakkautta toisianne kohtaan monin tavoin. Toivomme, että kaikki noudattaisivat teidän esimerkkiänne.

Samaan aikaan tiedämme, että vastustaja houkuttelee meitä kaikkia olemaan epäystävällisiä, ja tästä on yhä monia esimerkkejä, jopa lasten ja nuorten keskuudessa. Alituista epäystävällisyyttä on monenlaista, kuten kiusaamista, liittoutumista jotakuta vastaan tai muiden torjumista yhteisvoimin. Nämä esimerkit aiheuttavat tahallista tuskaa luokkatovereissa tai ystävissä. Nuoret sisareni, Herra ei ole mielistynyt siihen, että olemme julmia tai ilkeitä muita kohtaan.

Tässä on yksi esimerkki. Tiedän erään nuoren miehen, joka on pakolaisena täällä Utahissa ja jota kiusattiin sen vuoksi, että hän oli erilainen ja myös koska hän toisinaan puhui omaa äidinkieltään. Eräs etuoikeutettujen nuorten joukko vainosi häntä, kunnes hän kosti tavalla, jonka vuoksi hän joutui vankilaan yli 70 päiväksi samalla kun hänen karkottamistaan maasta harkitaan. En tiedä, mikä yllytti tätä nuorten ryhmää, joista monet ovat teidän laillanne myöhempien aikojen pyhiä, mutta näen heidän ilkeytensä vaikutuksen, murheellisen kokemuksen ja murheelliset seuraamukset yhdelle Jumalan lapselle. Pienillä epäystävällisillä teoilla voi olla tuhoisat seuraukset.

Kun kuulin tästä tapauksesta, vertasin sitä siihen, mitä profeettamme, presidentti Nelson, sanoi äskettäisessä maailmanlaajuisessa hartaustilaisuudessaan nuorille. Pyytäessään teitä ja kaikkia muita nuoria auttamaan Israelin kokoamisessa hän sanoi: ”[Erottukaa] joukosta, [olkaa] erilaisia kuin maailma. Te ja minä tiedämme, että teidän on määrä olla valona maailmalle. Siksi Herran tahto on, että te näytätte ja kuulostatte todellisilta Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilta ja että toimitte ja pukeudutte heidän tavoin.”⁷

Nuorisopataljoona, johon presidentti Nelson kutsui teitä liittymään, ei ole ilkeä toisiaan kohtaan. He noudattavat Vapahtajan opetusta antaa apua sekä olla rakastavia ja huomaavaisia muita kohtaan, jopa kääntää toinen poski, kun tunnemme jonkun tehneen meille vääryyttä.

Eräässä yleiskonferenssipuheessa niihin aikoihin, kun monet teistä syntyivät, presidentti Gordon B. Hinckley ylisti ”kauniita nuoria naisia, jotka pyrkivät elämään evankeliumin mukaan”. Hän kuvaili heitä, aivan kuten minäkin haluan kuvailla teitä:

”He ovat auliita toisiaan kohtaan. He pyrkivät vahvistamaan toisiaan. He ovat kunniaksi vanhemmilleen ja kodeille, joista he tulevat. He ovat tulossa naisiksi ja toteuttavat kautta elämänsä ihanteita, jotka motivoivat heitä tällä hetkellä.”⁸

Herran palvelijana sanon teille nuorille naisille, että maailmamme tarvitsee teidän hyvyyttänne ja rakkauttanne. Olkaa ystävällisiä toisillenne. Jeesus opetti meitä rakastamaan toisiamme ja kohtelemaan muita siten kuin haluamme itseämme kohdeltavan. Kun pyrimme olemaan ystävällisiä, me pääsemme lähemmäksi Häntä ja Hänen rakastavaa vaikutustaan.

Rakkaat sisareni, jos olette mukana minkäänlaisessa ilkeydessä tai pikkumaisuudessa – yksin tai ryhmässä – päättäkää nyt muuttua ja kannustakaa muita muuttumaan. Se on neuvoni, ja annan sen teille Herran Jeesuksen Kristuksen palvelijana, koska Hänen Henkensä on kehottanut minua puhumaan teille tästä tärkeästä aiheesta. Todistan Jeesuksesta Kristuksesta, Vapahtajastamme, joka on opettanut meitä rakastamaan toisiamme niin kuin Hän on rakastanut meitä. Rukoilen, että teemme niin. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.