2010–2019
Pieniä ja yksinkertaisia asioita
Huhtikuu 2018


Pieniä ja yksinkertaisia asioita

Meitä tulee muistuttaa siitä, että yhdessä ja merkittävän ajan kuluessa näennäisen pienet asiat saavat aikaan suuria.

I

Rakkaat veljeni ja sisareni, teidän laillanne minua ovat syvällisesti koskettaneet, ylentäneet ja innoittaneet sanomat ja musiikki sekä tuntemukset tänä yhdessä vietettynä aikana. Olen varma, että puhun teidän puolestanne ilmaistessani kiitollisuutta veljillemme ja sisarillemme, jotka ovat välineinä Herran käsissä antaneet meille tämän yhdessä vietetyn ajan vahvistavaa vaikutusta.

Olen kiitollinen siitä, että saan puhua tälle kuulijakunnalle pääsiäissunnuntaina. Tänään me yhdessä muiden kristittyjen kanssa juhlimme Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenille Jeesuksen Kristuksen kirjaimellinen ylösnousemus on uskomme peruspilari.

Koska me uskomme sekä Raamatun että Mormonin kirjan kertomuksiin Jeesuksen Kristuksen kirjaimellisesta ylösnousemuksesta, me uskomme myös lukuisiin pyhien kirjoitusten opetuksiin siitä, että samanlainen ylösnousemus tulee kaikkien kuolevaisten osaksi, jotka ovat koskaan eläneet tämän maan päällä. Tuo ylösnousemus antaa meille sen, mistä apostoli Pietari käytti nimitystä ”elävä toivo” (ks. 1. Piet. 1:3). Se elävä toivo on meidän vakaumuksemme siitä, ettei kuolema ole identiteettimme päätepiste vaan ainoastaan välttämätön askel taivaallisen Isämme armollisessa suunnitelmassa Hänen lastensa pelastukseksi. Se suunnitelma edellyttää siirtymistä kuolevaisuudesta kuolemattomuuteen. Keskeistä siinä siirtymisessä on kuoleman auringonlasku sekä meidän Herramme ja Vapahtajamme ylösnousemuksen mahdollistama loistava aamu, jota me juhlimme tänä pääsiäissunnuntaina.

II

Suurenmoisessa laulussa, jonka sanoitti Eliza R. Snow, lauletaan:

On suuri, puhdas lunastus,

Työ Herran Jeesuksen.

Siin yhtyy totuus, rakkaus

Ja armo taivainen.1

Sen jumalallisen työn ja armon edistämiseksi me kokoonnumme kokouksiin, kuten tähän konferenssiin, opettamaan ja kannustamaan toisiamme.

Tänä aamuna olen tuntenut innoitusta käyttää puheeni pohjana Alman opetusta pojalleen Helamanille, kuten se on tallennettuna Mormonin kirjassa: ”Pienillä ja yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan suuria” (Alma 37:6).

Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa meille opetetaan monia pieniä ja yksinkertaisia asioita. Meitä tulee muistuttaa siitä, että yhdessä ja merkittävän ajan kuluessa nämä näennäisen pienet asiat saavat aikaan suuria. Tästä aiheesta ovat johtavat auktoriteetit ja muut arvostetut opettajat pitäneet monia puheita. Aihe on niin tärkeä, että tunnen tarvetta puhua siitä jälleen.

Se, mitä näin erään aamukävelyn aikana, muistutti minua siitä, mikä on pienten ja yksinkertaisten asioiden voima ajan kuluessa. Tässä on kuva, jonka otin. Paksussa ja lujassa betonisessa jalkakäytävässä on halkeama. Onko se tulosta jostakin mittavasta ja vahvasta iskusta? Ei, tämän halkeaman on aiheuttanut eräästä lähellä kasvavasta puusta ulottuvan juuren hidas, vähäinen kasvu. Tässä on samanlainen esimerkki, jonka näin toisella kadulla.

Kuva
Halkeama jalkakäytävässä
Kuva
Toinen halkeama jalkakäytävässä

Se työntövoima, joka on murtanut nämä raskaat betoniset jalkakäytävät, on liian vähäistä, jotta sitä voisi mitata päivittäiseltä tai edes kuukausittaiselta pohjalta, mutta sen vaikutus ajan mittaan on uskomattoman voimakas.

Samoin on ajan mittaan voimallinen se vaikutus, joka on niillä pienillä ja yksinkertaisilla asioilla, joita meille opettavat pyhät kirjoitukset ja elävät profeetat. Ajatelkaapa pyhien kirjoitusten tutkimista, jota meitä on opetettu sisällyttämään päivittäiseen elämäämme. Tai ajatelkaa henkilökohtaisia rukouksia ja polvistuneina pidettyjä perherukouksia, jotka ovat uskollisten myöhempien aikojen pyhien säännöllisiä käytäntöjä. Ajatelkaa nuorten osallistumista seminaariin tai nuorten aikuisten osallistumista instituuttiluokkiin. Vaikka kukin näistä käytännöistä saattaa vaikuttaa pieneltä ja yksinkertaiselta, niin ajan mittaan ne johtavat voimalliseen hengelliseen kohottumiseen ja kasvuun. Näin tapahtuu, koska kukin näistä pienistä ja yksinkertaisista asioista kutsuu kumppaniksi Pyhän Hengen, Todistajan, joka valaisee meitä ja opastaa meitä totuuteen, kuten presidentti Eyring on selittänyt.

Toinen hengellisen kohottumisen ja kasvun lähde on jatkuva käytäntö tehdä parannusta, myös näennäisen pienistä rikkomuksista. Omat innoitetut itsearvioinnit voivat auttaa meitä näkemään, kuinka olemme olleet vajavaisia ja kuinka voimme onnistua paremmin. Tällaisen parannuksen tulisi edeltää viikoittaista sakramentin nauttimistamme. Laulussa ”Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain” ehdotetaan joitakin teemoja harkittavaksi tähän parannuksen prosessiin.

Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain,

Ketään toimissaan auttanut,

Tielle murheellisen tuonut lohdutuksen,

Vai päiväni tuhlannut?

Onko kenenkään kuorma keveämpi,

Kun kanssani jakaa sen sai?

Saiko heikot ja sairaat mun apuani?

Heidät matkallain huomasin kai?2

Epäilemättä nämä ovat pieniä asioita, mutta varmastikin ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä Alma opetti pojalleen Helamanille: ”Ja Herra Jumala toimii välikappaleiden kautta toteuttaakseen suuret ja iankaikkiset tarkoituksensa, ja hyvin pienin keinoin Herra – – toteuttaa monien sielujen pelastuksen” (Alma 37:7).

Rehtori Steven C. Wheelwright antoi kuulijakunnalle Brigham Youngin yliopiston Havaijin kampuksella tämän innoitetun kuvauksen Alman opetuksesta: ”Alma vahvistaa pojalleen, että kaava, jota Herra tosiaankin noudattaa, kun me osoitamme uskoa Häneen ja noudatamme Hänen neuvojaan pienissä ja yksinkertaisissa asioissa, on se, että Hän siunaa meitä pienillä päivittäisillä ihmeillä ja ajan mittaan ihmeellisillä teoilla.”3

Presidentti Howard W. Hunter opetti: ”Yleensä juuri – – tavanomaisilla asioilla on suurin myönteinen vaikutus muiden elämään verrattuna asioihin, joita maailma niin usein liittää suuruuteen.”4

Erään vakuuttavan maallisen opetuksen tästä samasta periaatteesta antoi entinen Indianan senaattori Dan Coats, joka kirjoitti: ”Ainoaa valmistautumista sellaiseen yhteen syvälliseen päätökseen, joka voi muuttaa elämän tai jopa kansakunnan, ovat ne sadat ja tuhannet osin tiedostamattomat, itseä luonnehtivat, näennäisen merkityksettömät päätökset, joita tehdään kaikessa hiljaisuudessa.”5

Niitä ”näennäisen merkityksettömiä”, kaikessa hiljaisuudessa tehtyjä päätöksiä ovat muun muassa se, kuinka käytämme aikaamme, mitä katsomme televisiosta ja internetistä, mitä luemme, millaisella taiteella ja musiikilla ympäröimme itsemme työssä ja kotona, millaista viihdettä valitsemme ja kuinka noudatamme sitoumustamme olla rehellisiä ja totuudenmukaisia. Vielä yksi näennäisen pieni ja yksinkertainen asia on kohteliaisuus ja iloisuus henkilökohtaisessa kanssakäymisessämme.

Yksikään näistä toivottavista pienistä ja yksinkertaisista asioista ei nosta meitä suuriin asioihin, ellemme tee niitä johdonmukaisesti ja jatkuvasti. Presidentti Brigham Youngin kerrotaan sanoneen: ”Elämämme koostuu pienistä, yksinkertaisista seikoista, jotka kasvavat huomattaviksi, kun ne tuodaan yhteen, ja ne muodostavat ihmisen koko elämän.”6

Meitä ympäröivät median vaikutteet ja kulttuuriin liittyvä rappio, jotka vievät arvojamme alaspäin, ellemme jatkuvasti pane vastaan. Jotta kulkisimme ylävirtaan kohti iankaikkista tavoitettamme, meidän täytyy meloa jatkuvasti. Siitä on apua, jos olemme osa joukkoa, joka soutaa yhdessä, kuten soutuveneen miehistö airoissa. Laajennan tätä esimerkkiä vielä pidemmälle: kulttuurivirtaukset ovat niin voimakkaita, että jos jossakin vaiheessa lakkaamme soutamasta, niin me kulkeudumme alavirtaan kohti määränpäätä, johon emme pyri mutta josta tulee väistämätön, ellemme jatkuvasti yritä päästä eteenpäin.

Kerrottuaan näennäisen pienestä tapahtumasta, jolla oli suuria seurauksia, Nefi kirjoitti: ”Ja niin me näemme, että vähäisin keinoin Herra voi saada aikaan suuria” (1. Nefi 16:29). Vanhassa testamentissa on tästä ikimuistoinen esimerkki. Siellä kerrotaan, kuinka israelilaisten vitsauksena oli myrkkykäärmeitä. Niiden puremiin kuoli monia ihmisiä (ks. 4. Moos. 21:6). Kun Mooses rukoili apua, häntä innoitettiin tekemään pronssista käärme ja panemaan se tangon päähän. Sitten ”kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon”. (Jae 9.) Niin pienestä asiasta niin ihmeellinen tulos! Kuitenkin, kuten Nefi selitti opettaessaan tätä esimerkkiä niille, jotka olivat kapinoineet Herraa vastaan, silloinkin kun Herra oli valmistanut yksinkertaisen keinon, jolla he pystyisivät parantumaan, niin ”keinon yksinkertaisuuden tai sen helppouden tähden oli monia, jotka menehtyivät” (1. Nefi 17:41).

Tämä esimerkki ja tämä opetus muistuttavat meille, että keinon yksinkertaisuus tai annetun tehtävän helppous eivät voi tarkoittaa sitä, että se olisi merkityksetöntä vanhurskaan päämäärän saavuttamisessa.

Samalla tavoin pienetkin tottelemattomat teot tai vähäisetkin laiminlyönnit vanhurskaan käytännön noudattamisessa voivat johtaa meitä alaspäin kohti lopputulosta, jota meitä on kehotettu välttämään. Yksi esimerkki tästä on viisauden sana. Yhden savukkeen tai yhden alkoholijuoman tai yhden muun päihdeannoksen vaikutusta ruumiiseen ei todennäköisesti voi mitata. Mutta ajan mittaan vaikutus on voimakas ja voi olla jopa peruuttamaton. Muistatte murtuman jalkakäytävässä, jonka oli aiheuttanut puun juuren vähittäinen pieni kasvu. Yksi asia on varma – ne kauheat seuraukset, jotka aiheutuvat kaiken sellaisen käyttämisestä, joka voi muodostua riippuvuudeksi, kuten kehoamme vastaan hyökkäävät päihteet tai ajatuksiamme vahingoittava pornografinen aineisto, ovat täysin vältettävissä, jos emme koskaan käytä niitä – edes ensimmäistä kertaa.

Vuosia sitten presidentti M. Russell Ballard kuvaili yleiskonferenssiyleisölle, ”kuinka pienet ja yksinkertaiset asiat voivat olla kielteisiä ja tuhoisia ihmisen pelastukselle”. Hän opetti: ”Kuin heikot säikeet, jotka muodostavat langan, sitten narun ja lopulta köyden, nämä pienet asiat voivat yhdessä muodostua niin vahvoiksi, ettei niitä voi katkaista. Meidän on aina tiedostettava se voima, joka pienillä ja yksinkertaisilla asioilla voi olla hengellisyyden luomisessa”, hän sanoi. ”Meidän on samalla tiedostettava, että Saatana käyttää pieniä ja yksinkertaisia asioita johdattaakseen meidät epätoivoon ja kurjuuteen.”7

Rehtori Wheelwright antoi samanlaisen varoituksen kuulijakunnalleen BYU–Havaijissa: ”Silloin kun laiminlyödään pienten ja yksinkertaisten asioiden tekeminen, usko horjuu, ihmeet lakkaavat ja edistyminen kohti Herraa ja Hänen valtakuntaansa jää ensin sivuun ja alkaa sitten haihtua, kun Jumalan valtakunnan etsiminen korvataan ajallisemmilla tavoitteilla ja maailmallisilla pyrkimyksillä.”8

Suojautuaksemme niitä kasautuvia kielteisiä vaikutteita vastaan, jotka ovat tuhoisia hengelliselle edistymisellemme, meidän tulee noudattaa pienten ja yksinkertaisten asioiden hengellistä mallia. Vanhin David A. Bednar kuvaili tätä periaatetta BYU:n naisten konferenssissa: ”Voimme oppia paljon tämän hengellisen mallin luonteesta ja tärkeydestä tarkastelemalla – – vesipisaroiden putoamista maaperään pieni määrä kerrallaan” verrattuna veden tulvimiseen tai sen suihkuttamiseen suurina määrinä paikkaan, missä sitä ei ehkä tarvita.

Hän selitti: ”Kun vesi tippuu tasaisesti, se painuu syvälle maahan ja antaa korkean kosteuspitoisuuden maaperälle, jossa kasvit voivat kukoistaa. Samalla tavoin jos te ja minä vastaanotamme keskittyneesti ja usein hengellisen ravinnon tasaisesti virtaavia pisaroita, silloin evankeliumi voi juurtua syvälle sieluumme, voi saada lujan ja hyvän perustuksen ja voi tuottaa poikkeuksellisen hyviä ja herkullisia hedelmiä.”

Hän jatkoi sanoen: ”Suuria asioita aikaansaavien pienten ja yksinkertaisten asioiden hengellinen malli tuottaa vakautta ja lujuutta, syvenevää omistautumista sekä täydellisemmän kääntymyksen Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa.”9

Profeetta Joseph Smith opetti tätä periaatetta sanoilla, jotka ovat nykyään sisällytettyinä Oppiin ja liittoihin: ”Älköön kukaan pitäkö näitä pikkuasioina, sillä – – on paljon pyhiä koskevaa, mikä riippuu niistä” (OL 123:15).

Kun tehtiin varhaisia yrityksiä vakiinnuttaa kirkkoa Missourissa, Herra neuvoi kärsivällisyyteen, sillä ”kaiken täytyy tapahtua aikanaan” (OL 64:32). Sitten Hän esitti tämän suurenmoisen opetuksen: ”Ja nyt, älkää väsykö tekemään hyvää, sillä te laskette suuren työn perustusta. Ja pienestä lähtee se, mikä on suurta.” (OL 64:33.)

Uskon, että me kaikki haluamme noudattaa presidentti Russell M. Nelsonin haastetta jatkaa eteenpäin liittopolulla.10 Sitoumuksemme tehdä niin vahvistuu, kun johdonmukaisesti noudatamme niitä ”pieniä asioita”, joita meille opetetaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa ja joita opettavat Hänen kirkkonsa johtajat. Todistan Hänestä ja kutsun Hänen siunauksiaan kaikkien niiden ylle, jotka pyrkivät pysymään Hänen liittopolullaan. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. ”On suuri rakkaus Jumalan”, MAP-lauluja, 119.

  2. ”Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain”, MAP-lauluja, 144.

  3. Steven C. Wheelwright, ”The Power of Small and Simple Things”, Brigham Youngin yliopiston Havaijin kampuksen hartaustilaisuus, 31. elokuuta 2007, s. 2, devotional.byuh.edu.

  4. Kirkon presidenttien opetuksia: Howard W. Hunter, 2015, s. 168.

  5. Dan Coats, ”America’s Youth: A Crisis of Character”, Imprimis, 20. vsk., nro 9 (syyskuu 1991), s. 4; ks. myös vanhin Wilford Andersen Mesa Tribune -lehden kolumnissaan toukokuussa 1996.

  6. Brigham Young, saarna Ogdenin tabernaakkelissa, 19. heinäkuuta 1877, kuten selostettu artikkelissa ”Discourse”, Deseret News, 17. lokakuuta 1877, s. 578.

  7. Ks. M. Russell Ballard, ”Pienet ja yksinkertaiset asiat”, Liahona, heinäkuu 1990, s. 6–7.

  8. Steven C. Wheelwright, ”The Power of Small and Simple Things”, s. 3.

  9. David A. Bednar, ”By Small and Simple Things Are Great Things Brought to Pass”, Brigham Youngin yliopiston naisten konferenssi, 29. huhtikuuta 2011, womensconference.byu.edu.

  10. Russell M. Nelson, ”Kulkiessamme yhdessä eteenpäin”, Liahona, huhtikuu 2018, s. 7.